Miten tyyni voi mieli olla ilman työpaikan stressiä, kiistoja ja kiirettä. Ilman työtä mutta vailla rahahuolia sillä saan täyden palkan kotiin. En olisi koskaan uskonut moista ihmettä tapahtuvaksi joten ihme tämän täytyy olla. Ja muutenkin ihmettelen että olen selvinnyt laskujeni kanssa vaikka pahasti näytti toiselta.

Olen elänyt taydellisen erakon elämää ja etsinyt itseäni. Kelpuutan ihmiskontaktikseni vain mieheni jonka kanssa meillä onkin mennyt paremmin kuin erillään asuessa, naurua riittää ja kommelluksia. Ihan kiva näin, saa olla kiitollinen tästä hengähdystauosta.

---------------------------------------

Koko viikonloppu oli vähän herkistelyä, itsenäisyyspäivän vastaanoton juhlalähetystä katsellessa tuli melkein tippa linssiin kun katseli sotaveteraaneja. Niin hyväntuulisia ja arvokkaita, vailla katkeruutta. Nuoriso sen sijaan näytti taas arvokkuutensa mellakoimalla kaljan voimalla. Ne voisi ajattaa putkan sijasta itärajalle korpeen josta saavat palata omin avuin takaisin.

Käytiin saunassa ja muisteltiin parhaita lapsuuden saunamuistoja. Mies piti parhaimpana sitä kun äiti kuivasi pyyhkeellä hinkaten selän, se retuuttaminen oli tuntunut kivalta. Meillä taas oli navetan yhteydessä pihasauna jonne isä kantoi mut viltin sisällä, se viltti oli karhea ihoa vasten. Oli myös iso takka-leivinuuni jonne taakse pääsi kiipeämään, muistan miten kaikki nauroivat kun isä meni sinne päälle huhuilemaan enkä tiennyt mistä ihmeestä se ääni kuului... sitten pää näkyi sieltä korkealta. Se talo oli niin ihana ja mielenkiintoinen mullalta tuoksuvasta kellarista jännittävään ullakkoon ja välikattoon saakka. Olisinpa saanut asua siinä myös aikuisikäni. Ennenvanhaan siellä isossa tuvassa yöpyi kulkukauppiaita, kerrankin mummo ja pappa olivat illalla tulossa vierailulta ja ihmettelivät miten tuvassa oli valot ja vanha huonokuntoinen isoäiti kotosalla yksin. "Se on vain Laihian poika", tuumasi vanha äiti luottavaisena kulkijasta. Meillä oli myös sotavanki maataloustöissä, olisipa siitä jäänyt jotain kertomuksia. Oman talon veljeksiä kuitenkin kaatui sodassa, oliko katkeruutta molemmin puolin vai osattiinko ne siirtää syrjään ja nähdä ihminen, pelinappula?

Kello yhdeksän aamulla, suunnittelen meneväni ulos kävelylle pakkaseen.