Teki mieli vähän kokeilla saanko mitään kuvaa mitä on tapahtunut Malaysia Airlinesin lennolla 370. Pikaisella keskittymisellä näkisin pyörteen, koneessa tavarat heittelehtii, puuta tai puutavaraa lentelevän koneen edessä, käärmeen (puussa?). Ajattelisi että luultavimmin olisi kyllä pudonnut mereen. No kai se selviää.

Keräänpä tähän taas vähän sattumuksia ja kokeiluja menneiltä päiviltä...

Merkittävin niistä selkeä ajatus "Kunnioita aina itseäsi" joka tuli yhtäkkiä kun olin yöllä välillä hereillä, saamatta unta mutta en oikein mitään ajatellutkaan. Samaan aikaan näin suljettujen silmäluomien takana hopeisia epäselviä tähtiä vierivieressä, niiden sakarat ottivat toisiinsa ja ne liikkuivatkin. Se ajatus toistui useammankin kerran, "Kunnioita aina itseäsi". Jos suljen silmät normaalisti, näen vain mustaa ja vaihtuvia vaaleampia möykkyjä, tai joskus pienenpienistä tähtipilkuista koostuvan muodostelman joka kiertyy vastapäivään, kuin galaksi. Eli tuo tähtijuttu oli selkeä kuva. Olen miettinyt sanoja usein ja ottanut ne ohjenuoraksi, se tosiaan unohtuu niin helposti, perusasia: kunnioita aina itseäsi, herranen aika!

Muita yksittäisiä:

- nukkumaan mennessä ensin varpaat alkoivat heilua, sitten vasta peukalo taas taipui voimakkaasti suoraksi ja koukkuun. Varpaat ei olekkaan heiluneet sitten sen edellisen kerran jälkeen. Ranne taipui muutamaan ympyrää ja pystyssä olevaa kahdeksikkoa kuvaavaan liikkeeseen ja sormet taipuivat vuorotellen, rintakehän keskellä tuntui jotenkin kylmältä, kovalta... ei siis oikein mitään minkä voisi tulkita selväksi merkiksi. En osannut kysyäkkään oikein mitään, nukahdin.

- katsellessani ikkunasta aurinkoisella säällä näin kuusen ympärillä kirkkaan valokehän, se väreili kuusen muotojen mukaan ja näytti välillä ihan kristallin prisman väriseltä kun siitä läpi menee valo. Heti kun tarkensi katsetta hiukan eri kohtaan, valo hävisi ja hetken kuluttua näkyi taas... ehkä se oli vain puun kosteutta joka haihtui lämmössä?

- joskus aiemmin meditoidessa ja kysellessäni vielä silloin missä mummo on, käsi piirsi ympyrää ja kahdeksikkoa lappeellaan eli ikuisuuden merkkiä.

Olen katsellut muutaman kerran tummaan heijastavaan pintaan ja mietteissäni ikkunasta ja sitten seinään mutta en ole mitään uutta nähnyt. Tv näyttäisi olevan sopiva musta pinta, hah jos siellä kerrankin näkyisi jotain hyödyllistä. Ajattelisinkin että jos "näkyjä" näkisin ja kuolleita ihmisiä niin skitsofrenia taitaisi olla selitys. Mutta sen uskon että kuvan voi nähdä, jonkin enteen tulevasta kenties.

Varmaan kokemuksiin voi koota vielä valtavan rakkaustunteen joka tuli metsässä, muuttolinnut lauloivat, aurinko paistoi, metsä tuoksui... ääk, niin valtava tunne että itkin. Ja ei, mä en ole pillittäjä-tyyppiä. Ehkä maahinen tai joku hippi.