Koronaviruksesta näkemys Barbara Marciniak:ilta:  https://www.facebook.com/groups/250758831760440/permalink/1427473820755596/

 

Sophialta: 

https://www.sophialove.org/my-blog/bioweapon-humanity?fbclid=IwAR27rHFrRk0Lr3v1RU6PxEiw64STKjf-AexM2lziXhQTqGCyVmPK-z4o_gk 

https://www.sophialove.org/my-blog/this-is-where-the-event-begins#comments

 

Jelelle Awen: https://www.facebook.com/jelelleawen/posts/1000584020342198

 

Lee Carrol / Kryon suomeksi: http://www.luxonia.com/viestit/21-lee-carrol-kryon/8032-332020-koronaviruksesta

 

Antti Heikkilä: 

"LA Times ihmettelee koronahysteriaa, sillä kausi-influenssa tappaa paljon enemmän kuin koronavirus. On kehittymässä maailmanlaajuinen paniikki, jonka vaikutukset maailman talouteen on murskaava.

Sain tietoa kollegalta Kiinasta. Siellä on saatu erinomaisia tuloksia hoidettaessa C-vitamiinilla koronaviruksen aiheuttamia keuhkokomplikaatioita, mitkä muuten johtavat potilaan kuolemaan. C- vitamiinihoidosta on meneillään samanaikaisesti kolme laajaa tutkimusta. Tämän hetken konsensus C-vitamiinin määristä on 50–100 mg painokiloa kohden päivässä, mikä tarkoittaa 70 kg painavalla 3,5 g –7 g pv:ssä jaettuna useampaan annokseen. Tehohoidossa annos suonensisäisesti on 200 mg, mutta ovat käyttäneet tehohoidossa jopa 350 mg:n annoksia painokiloa kohden. Ilman komplikaatioita. Oheisena linkki, joka avautuu Googlen avulla kiinaa osaamattomille.

https://mp.weixin.qq.com/s/bF2YhJKiOfe1yimBc4XwOA

C-vitamiinihoitoja pidetään Suomessa HuuHaana. Mutta pitäköön tunkkinsa. Jaan tämän tiedon kaikille, jotta ihmiset voivat toteuttaa itse tätä Kiinassa toimivaksi todettua hoitoa jo ennalta. C-vitamiini estää keuhko-komplikaatioita kiinalaislähteiden mukaan, ja sehän on kaikkein tärkeintä viruksen iskiessä.

Kiinalaisilla on todettu matalat C- ja D3-vitamiinitasot. Kausiflunssat noudattavat tätä kaavaa aikana, jolloin molemmat vitamiinitasot ovat matalimmillaan. Kannatta tsekata oma D3-taso. Kannattaa lopettaa sokerin syönti. Jos ketodieetti estää influenssaa, niin miksi ei tätäkin virusta."

 

Näitä voi miettiä mikä saattaisi pitää paikkaansa, kunhan katselee asiaa monelta kantilta. Itse en pelkää virusta sillä luulen että tämän tulikin romahduttaa taloutemme ja lisätä yhteistyötä maailmanlaajuisesti, mutta luen kyllä mielenkiinnolla eri näkemyksiä.

 

Kertauksena Vuodatuksen artikkelissani elokuu 2019 "Viestiviikko 33": 

Aamuyö klo 3: Rahatalouden romahtaminen on meille katkeransuloista, sillä uusi taso alkaa välittömästi nousta kun tämä oleileva tasomme laskee. Toistaiseksi ei ole tarvetta varata ruokaa tms. sillä tilanne saattaa väreillä pitkään.

Voisimme jo käyttää sen ajan jona murehdimme maallisia murheita, uuteen tasoon keskittymiseen. Sain itse ohjeeksi nousta aamulla varhain että olisi kiireetöntä aikaa, auttaa muita tällätavoin kun nyt teen, ja sitten vain puuhata jotain kotona mistä itse pidän eniten. Näin miellyttäviä asioita tekemällä nostamme värähtelyämme aina pikkuhiljaa. 

Tasomme ei vaihdu ellemme tee henkistä työtä, ota askeleita kohti uutta suuntaa.

"Voisimme aloittaa siitä tasanteesta oleilevasta että siinä kirjoitit juuri siten kuin arvelitkin että juuri se olevaisuutenne mätä omena putoaa juuri nyt tällähetkellä alas puustaan. Eikä siinä säteillä mitään olevaisuuden ennalta arvaamattomuutta, vaan se on suunniteltu asia ollut pitkään meidän suunnassamme että se suunnitelma siis toteutuu tällä nimenomaisella hetkellä teillä siellä suunnassanne.

Kyllä se varmasti pian näkyy teidän uutisissanne välittömästi kun saavat oikaistua sen asian. Korostakaa usea vain sellaista toivoa ylläpidettävää että toimittakaa toisillenne miten usea mahdollistaa juuri sen verevän näkevyyden (sisäinen näkökyky?). Näin siis etenemme tuskaisaa päätöstä kohti, näkemiin." 

Aamuviesti: Markkinatalous alkaa kaatua jos tulkitsin oikein tämänpäiväisen vihjeen siitä että joku henkilö on jo kiivastunut ja vihjattiin jotain "esineemme arvosta". Odottamamme uudistukset alkavat joka tapauksessa pian tulla näkyville. 

"Siinä tasanteellanne kiivastui hän edellinen asukas piankin tuoksinassaan joten korjaamme hänen jätteitään, saavutettuaan niin suuren jalansijan teidän esineistössänne. Pian esiintyy se toinen taso tulevaisuuden, taso vaihtuu kaikilla, myös jakotaso. Eli uudista sinäkin itseäsi sen varaisesti mikä tulevaisuus saattaisi olla esineelläsi.

- Millä esineellä? Tavaranne jonka varaan laskette myyntinne arvon."

 

*

 

Suomenkielisen esittelyvideon siitä koronaviruksen tukahduttamisen massameditaatiosta lisäsin kyseiseen artikkeliin.

 

*

Toistaiseksi omia kokemuksia täällä blogissa taas sillä en osannut päättää videonkaan aihepiiriä vielä. Erään videon tulvivasta koskesta kuvasin ja siihen pitäisi valita sopiva aihe, se idea tulee sitten kun on tullakseen.

Mietin mitä olisi tapahtunut sen suklaarasia -vertauskuvan tiimoilta, ei mitään järisyttäviä kokemuksia sinänsä, vaan päivä päivältä aloin huomaamaan miten oma voima/rauha/onni/sykkyrä on voimistunut. Se alkoi viikolla 8 ja yhä voimistunut viimepäivinä, koska olen ollut sitten myös tyytyväisempi elämääni ja vaikkapa katsellessa maisemaa kykenen tuntemaan sen onneen sulamisen tunteen vatsassa ja lisäämään sitä, sulaen siihen onnen hetkeen kun kevätaurinko paistaa jne. Joskus vain siivoamisen jälkeen katselen mielissäni kotia niin että sekin lisää sitä tunnetta, rakentelen lempipaikan jossa hyristelen suunnitellen tulevaisuuden juttuja joita ehkä ei toteudu, mutta pidän maailman avoimena. Yksinkertaisia onnenhetkiä.

Joitakin erityisiä päiviä sellaisia olen merkinnyt muistiin, 25.2 ja 29.2. Harjoittelin sen sisäisen onnen ylläpitämistä kun kävin ostoskeskuksen hyörinässä, ajattelisin että se oli jopa vaativamman harjoituksen aiheena juurikin. Pitää yllä sisäinen rauha mistä tahansa asiasta huolimatta. Kiire -energia tarttuu muhun helposti ja sitten sitä on vain suorittava robotti, vihaan sitä yli kaiken.

Myös elämänpuitteet ympärillä alkavat sopeutua samaan harmoniaan, eikä mikään ole tällähetkellä uuvuttavaa tai edes mitenkään hankalaa. Sain juuri sopivat tunnit töissä, eikä mikään siellä uuvuta myöskään muulla tavoin. Tavallaan sujuvaa etenemistä viimeinkin.

Tästä sisäisen rauhantilan muutoksesta ei voi mitenkään erehtyä, se on kuin jokin ohjelmointi suorastaan jonka kyytiin pääsee kun osaa askarrella itse matkalipun. Ja kun mietin sitä vertauskuvaa... "suljin kannen jossa suklaat sisällä"... se sopiikin tietysti SISÄISEEN onneen. No niin!

 

Puristelin helmikuun alussa mattoa ulkona ja kuulin sen saman linnun ääntelevän johon kesällä olin yhteydessä ja jota äänen ja vajavaisen lintutietämyksen perusteella luulin ehkä lokin poikaseksi. Lokkeja ei ole nyt joten googlasin äänen ja haukkahan se on! Niitä on tässä pyörinyt kyllä kesällä ja nytkin niin että lintulaudalle ei kukaan oikein uskaltaudu, sillä alkutalvesta koko lintulauta oli veriroiskeissa. Kun miettii Egypti - haukka -yhteyttä niin onhan sekin taas sattuma että osuin tällaiseen asuinpaikkaan.

Mietinkin sitä että usein joutuu miettiä monta kertaa jotain päätöstä kuten asumisen suhteen, odottaa hetkisen ja jos se vahvistuu ja pulpahtaa yhä uudelleen vuosienkin kuluttua esiin kuin lottopallo, se on otettava... Yksi unelma on pulpahdellut jo kymmenen vuotta eikä vieläkään tunnu olevan se oikea aika, ei vain onnistu koska on muita ensin hoidettavia asioita. Mutta jonakin päivänä se pallo on edessä otettavissa. 

 

Intuitioon olen yrittänyt luottaa enemmän, harjoittelin sitä kauppareissulla kun huomasin että kävelin vihannesosaston ohi tympääntyneenä. On toisinaan tiettyjä ruokia mitä tekee mieli ja mitä ei yhtään. Miksi ei siis luoteta siihen intuitioon vaan yritetään jotain väkisin väännettyä ruokavaliota jokapäiväisine juttuineen. Esimerkiksi en enää saanut kalkkitabletteja kuin väkisin alas, hyvä syy pitää taukoa tai lopettaa. Ruokasuositukset on lopultakin niin sekaisin että ehkä on vain luotettava itseensä, ja varsinkin pätkäpaasto näyttää selkeyttävän kehoa hyvin tässä suhteessa, ei tee mieli makeaa.

 

Olen nähnyt taas sellaisen rinnakkaistodellisuuden kuvan jossa sain katsella jotain pitkään, muistin yhtäkkiä sellaisen aloitellessani päiväunia/päivämietintää (sillä aina en nuku, mietin vain sillä se hetki selkeyttää ajatuksia ja usein saa kirjoittaa jotain ylös mitä ei ole aiemmin tullut ajatelleeksi...). Mutta en saa niitä kuvia ulos. Se tieto ja muistikuva siitä aihepiiristä on tosin ihan kuin vain otettavissa tuosta noin muistista ulos mutta ei, onnistu ei. Luultavasti niissä on lukko, jonka sopiva tilanne avaa.

Ja selatessani viestejäni vuodelta 2016, siellä kyllä luki että olen tälle sieluperheelleni tuttu edellisestä elämästäni myös siten että olen ollut jonkin aluksen komentaja. Pidin sitä pelleilyviestinä, mutta nyt tietenkin yhdistettynä tähän kuvaani vihreähehkuisista näyttöruuduista jossakin ohjauskeskuksessa ja univihjeistä "galaktinen liitto"... en tiedä.

Se kuva ei herättänyt mitään muistamisen tunteita vaikka olikin 3D tapainen katseluhetki että tavallaan olin kyllä siinä huoneessa. Ehkä se on vasta ensimmäinen vihje ja seuraavalla tasolla tosiaan aukeaa enemmän, kuten viesteissä onkin ennustettu.

Parina aamuna on ollut myös tunne heti herätessä että on mokannut/nolannut itsensä, mutta sitten kun unenpöpperössä alkaa miettiä arkipäiviään, ei ole mitään sellaista tapahtumaa. Eli se on joko viesti tai sitten rinnakkaistodellisuuden reissuja, sillä olen yhä varmempi että kukin sellaisia reissuja unitilan aikana tekee. Ja jos harjoittelee vasta, niin varmaan mokaakin...

Minä käyn vuoden 2016 viestien perusteella ainakin näillä lennoilla joita olen tehnyt aiemmassa elämässänikin. Joitain ihme tehtäviä joista en ymmärrä mitään. Tuntuu hyvältä vitsiltä, kunnes taas tajuaa maailman monimutkaisuuden ja miettii että ehkäpä.

 

3.3 herätessä aamulla oli lause "Vuoden alusta on ollut käytössä uusi puhdistettu aikalinja."

 

Tämä että olemme itse Jumalia, toistuu kyllä niin monissa paikoissa että siinä täytyy olla perää. Esimerkiksi silmiin on sattunut viimeksi Adamon (Marjut Moisala): "Jumala ei luonut maailmaa. Jumala loi vain sinut. Sinä loit maailman." 

Jumala -nimityksestä voisi kokonaan luopua koska se on niin pahasti vääristelty. Ja varsinkin "avaruusolento" -nimityksestä, he ovat veljiämme ja siskojamme eivätkä mitään vihamielisiä kammotuksia. Ovat erittäin suureen rakastamiseen kykeneviä perheenjäseniä vieläpä, joten kunpa maailma kääntäisi nopeasti kylkensä, talous romahtaisi jne niin pääsisimme viimein asiaan.

Se ei tule olemaan vaikeata ollenkaan kohdata näitä perheenjäseniä sillä rinnakkaistodellisuuden kokemusteni perusteella toimimme tosiaan korkeamman itsemme kautta jonka avulla ymmärrämme ja näemme kaiken laajemmin. Ymmärsin heti mitä tapahtuu, mitä minun tulee sanoa, ketä he ovat. Mikään ei ole pelottavaa silloin kun sen ymmärtää. Ja kuten viestini on sanoneet "osaat enemmän mitä tiedät, tiedät miten toimia". Epäluulo vain on ensin myös karistettava matkasta. (Abduktio -olennot ovat eri asia, en puhu niistä, se on taas joidenkin muiden aihealuetta.)

 

Viestit on olleet tosi vaikean takana, joskus korva soi enkä silti saa mitään järjellistä ylös. Korvan merkkisointi on nyt tosiaan paljon korkeampi sointu, jossakin ulkomaisessa ryhmässä luki että nämä korvien soinnut olisivat omia värähtelytaajuuksiamme ja se kävisikin järkeen.

 

7.3 viestissä minimaalisen vähän uutta tietoa, tietenkin koska itse meidän on tämä matka tehtävä ja pääteltävä. Sieltä voisi poimia vain pari asiaa: "salaisuus istuu sylissämme" ja "pyhä asu odottaa".

"Jokainen tulva huuhtoo tasanteenne matkalleen, jotakin vaivatonta mukavaa asiaa on järjestäytynyt, osoittakaa itse vaikkette mitään havaitsekaan, uudistumista kaivattua, nousette pystyyn vuoroveden saattelemana. Esittele vain jotakin uutta tahtomuodostelmaa siis pysähtyneen mutta pysähdy itse äläkä säästä mitää maisemanäkyä muististasi.

-Siis tulvako on tullut jälleen? Sellainen pysähdys huimaus tasanteellanne, muistakaa ottaa varovaisemmin äsken kaivattua tasannehuippua esille mutta pian osoittakaa jae heille muille taivaltaneille että mikä salaisuus istui sylissänne suorastaan. Muodostakaa aina maisemareitti matkaan ottakaa jae esille uuden tasanteen.

Jokin taso entinen säilyy yhä muistoissanne vaikka esillä on jo uusi pyhä asunne odottamassa heitä kenelle sellainen ansion myötä annetaan. (Ansio = tehty henkinen työ, että on pyrkinyt olemaan paras versio itsestään)

Älä vielä pyri maiseman vaihtamiseen, esittele vain jokin upea tasanne jota katselette.

-Ei kukaan usko ellei itse näe. Saatte matkaan saattojoukon joka suvaitsee katsoa laillanne maisemaa.

-En oikein saa nyt selvää taaskaan. Et sinä ajattele meidän tasollamme täysin jolloin tuskin kukaan muukaan kuulee maisemaa.

-No voisiko joku muu tuoda viestiä jonka kykenen kirjoittaman koska ei tästä saa selvää? Pääosan ymmärsin, saisiko sen vielä tiivistettynä että esillä on jo siis pyhä asu odottamassa joitakin ja mitä muuta?

Sinä sijaitset liikaa meidän vastassamme vastamäessä mutta pian jokainen muodostuu itse turvakseen jolloin osaatte jakaa maisemaa hyvin matkassanne. Sinä sijaitset liian vastapuolella vielä että sinä et saa mäkeä kurvatuksi oieti vielä, vaan tasanne pysyy hetken jolloin etsimme vain tasoa pysyvää."

*

 

Päivitys 10.3:

Aloin eräänä päivänä korjaamaan kaappia ja ajauduinkin siivoamaan/kevätjärjestelyä vaikken ollut suunnitellut sellaista. Kovasti on kotipainotteista nyt intuitio -opastus.

Nyt kun olen harmitellut etten muista mitään yöllisiä juttuja enää... se kuultiin ja korjattiin. Koko viime yönkin näin unia joihin oli taitavasti punottu arkielämän tilanteita ja henkilöitä ja tavaroita, vedenkeitin jonka kanssa on ollut ongelmia.

Ensin sunnuntaina tunnin nukuttuani  näin unen jossa olin rapistuneessa kivisessä rakennuksessa jonka ikä sanottiin unessa suoraan. Oli sota eikä huoneesta jossa olin erään henkilön kanssa, saanut poistua. Lähdin kuitenkin vessaan alakertaan ja alakerran huoneessa olevat kolme miestä näkivät minut, mustapartainen totesi että "nyt tuli joku teinin näköinen, täytyy ottaa kiinni". Sain kuitenkin hoitaa vessa-asiani ja huolin etten varmaan pääse vessaan pitkään aikaan jos joudun vangiksi. Kysyin mieheltä sen pahasti rapistuneen rakennuksen ikää, onko se 40-luvulta ja mustapartainen vastasi että ei, vaan uudempi... olikohan 60-luvulta. 

Koska rakennus kuvaa elämänpiiriä, jokin rapistunut ja kovia kokenut 60-luvulta peräisin oleva laki/järjestelmä/käsitys on se josta ei saisi poistua ja "teini-ikäiset" eli tästä elämänpiiristä aikuisemmaksi kasvamassa olevat täytyy ottaa kiinni. Arkielämäämme rajoitetaan (kuvaannollinen vessakäynti). Sopisi tietysti korona -"sotaan". Ehkä se tosiaan on sodankäyntiä. Vetäydymme suojaan tähän rapistumassa olevaan, 60-luvulta peräisin olevaan käsitykseen/elämänpiiriin/mielen kehikkoon joka on tosin täysin rapistunut asia mutta josta meidän ei anneta poistua. Jokin niin rapistunut käsitys että luulin unessa sitä tosiaan todella vanhaksi rakennelmaksi...

 

9.3 maanantain puolella juuri hieman ennen keskiyötä, niin etten ollut ehtinyt vielä syvään uneen, havahduin että aloin nähdä mustavalkoisia kuvia. Vähän kuin Aha -yhtyeen videolla aikoinaan liikkuvia piirroskuvia. Katselin niitä ilahtuneena ja totesin että hitaammin, hitaammin, sillä en ehtinyt painaa mitään alkuosan kuvia muistiin, katselin niitä vain niin haltioituneena. Pysähdyskuvan hieman pidemmän sain sivuprofiilista joka oli leijonan tapainen (harja) mutta jolla ei ollut pitkää kuonoa vaan enemmänkin kissan profiili. Sitten oli kuin kirjoittamani A4 tekstisivu yhdessä "diassa". Esitys oli jotenkin rakeistettu ja "sutattu" osin etten näkisi kaikkea. 

Päivitys 11.3: piirsin kuvan joka täydentyy varmaankin vielä tulevissa näyissä. Kissa/leijona pää oli täysin yksinään valkoisella pohjalla, ei näin kuten olen yhdistänyt siihen A4 kuvaan, joka oli myöskin omanaan. En myöskään nähnyt silmien/korvien piirteitä tai harjan pituutta, mutta kuvassa olen hieman hahmotellut ettei se ole vain käsittämätön musta läiskä. Oikeastaan harja on mielestäni vähän liian pitkä/leveä tässä kuvassa. Vaikea oli muistaa edes tarkalleen olennon nenäprofiilia sillä siluetti oli vain hyvin yksinkertainen. Yhdessä kuvassa oli myöskin poikkiviiva jolla piilotettiin siitä jokin yksityiskohta. Miten raivostuttavaa :)

20200311_234524.jpg

Seuraavaksi kello viideltä näin unen jossa olin syntymäkotini pihapiirissä kahdestaan jonkin noin 5-7-vuotiaan tytön kanssa. Laitettiin hevonen yöpuulle talliin, heinät karsinaan. Mentiin keittämään teevettä sisälle, vedenkeittimellä. Katsoin että hevonen harhailee tallin edessä täysin kummastuneena, sillä olin unohtanut sulkea karsinan oven, ja toisaalta tallin ovensuussakin oli niin paljon tavaraa edessä ettei se päässyt sisään enää sitä kautta vaan söi ulkoa löytämiään heiniä ja katseli talliin kovasti. Jätin vedenkeittimen kiehumaan ja lapsen sisään sillä ajattelin vain käydä nopeasti laittamassa hevosen karsinaan. Mutta ulkona huomasin että täytyi käydä tekemässä myöskin tien vierellä jokin pakollinen asia, lapsikin tuli ulos joten kävin sammuttamassa vedenkeittimen. Joku auto meni tiellä.

En muista mitä pakollista tien vierellä sitten mahtoi olla... Hevonen tietysti yleensä ikivanha tapa edetä, yritän sulkea sitä karsinaan, havahdun ettei se ole onnistunut... huomaan muutakin keskeneräistä tehtävää, lapsi tulee hieman häiritsemään sunnitelmia ja joudun sammuttaa jotain keittymässä olevaa asiaa. Eli ehkä kaikkea on vähän liikaa, liikaa asioita "tallin ovella" etten saa näitä ikivanhoja käsityksiä suljettua karsinaansa... lapsi kuvaa kaiketi henkistä kehitystä jota yritän vaalia, se ei pysy "kotona" koska itse harhailen ulkona tekemässä keskeneräisiä asioita ja joudun sitten sammuttaa sen keitteillä olevankin asian.

 

Kello 6.20 lauseita, yhden kirjoitin: "16 vuotta". Ensimmäisenä heti tuli mieleen jäljelläoleva elinaikani sillä viestien alussa se oli 20 vuotta ja koska ensimmäinen aavistus osuu yleensä oikeaan, lukitaan se. Saattaa se kuvata sitä "teini-ikääkin".

Myöhemmin aamulla näin vielä myös unen jostakin työpaikasta, siellä oli miehiä jotka arvostelivat jotain rakennelmaani liian naismaiseksi, ehkä olin somistanut sinne jotain vaaleanpunaista... sitä unta en muista enempää.

Myös oli tieto että viestejäni ruoditaan jollakin sivustolla/ryhmässä josta minulle ei ole kerrottu. Niitä analysoitiin asia kerrallaan...

 

Päivitys 11.3: Uni jossa olin bussiretkellä, pysähdyttiin syömään mutta muu porukka ehti jo syödä ja tehdä lähtöä joten jouduin jättää ruokailuni kesken, hörppäsin vain viinilasin loppuun. Porukassa oli jotain 90-luvun tuttavia, leppoisaa. Seuraavaksi pysähdyttiin tanssiravintolaan jossa ei oikein ollut vielä porukkaa joten muut suunnistivat jälleen bussilla jonnekin hörppimään omia juomiaan kunnes tanssit alkaisivat. Minä jäin yksinäni tanssipaikalle jossa oli ehkä 3-5 ihmistä sillä kyllästyin jatkuvaan paikan vaihtamiseen. Heräsin kun kävelin lavaa kohti, joku yksi henkilö jo nojasi siihen odottavana.

Selityksenä ehkä perus vihjailu kiireestä, että kyllästyn porukalla kulkemiseen ja lähden "tansseihin" yksin, siellä ei ole vielä moniakaan paikalla.

Aamulla heräsin myös jossakin vaiheessa ja mielessä oli sana osta ma rosa tai ostamarosa. Ehkä jotain espanjaa tms. Kirjoitin ylös kuitenkin jos selviää myöhemmin...

 

Kannattaa lukea/tilata maaliskuun Ultra-lehti, se laajensi taas mielen maailmaa monilla jutuilla.

Kirjakatsauksessa perehdyttiin Divaldo Francon vuonna 2019 suomennettuun kirjaan Planetaarinen muunnosvaihe, vaikuttaa taas kirjalta jonka täytyy lukea sillä kiinnostuin tietenkin siitä että henget taivaassa matkustavat erityisaluksilla.

Kirjan on sanellut henki Manoel Philomeno de Miranda (kuollut 1942).

https://allankardec.yhdistysavain.fi/tutustu-kirjoihin/divaldo-franco/planetaarinen-muunnosvaihe/

Kirja alkaa tsunamin kuvauksesta vuodelta 2004.

Lisäksi mm: "Taivaassa on avustusjärjestöjä, sairaaloita, terapiakoteja joiden toimintaa tuodaan fyysiseen maahamme. Saamme takaisin entisiä, marttyyrikuolemankin läpikäyneitä vanhoja sieluja, hoitajia, lääkäreitä, tutkijoita ja hoitomuotoja. He tuovat keksintöjään käytettäväksemme.

Tulevan lapsen kanssa keskusteleminen unien kautta, lapsi vastailee ymmärrettävästi aivoenergian kautta, mikä tapa on yleinen henkimaailman ja fyysisen maailman välillä.

Unissa syntyviä ideoita on hyvä tarkastella eri näkökulmista.

Taivaassa henget osallistuvat luennoille, matkaavat pitkiä matkoja erityisaluksilla, perillä on lepohuoneita, rakennuskomplekseja auditorioineen joihin saapuu kuulijoita toisilta asuinsijoilta. Henget eivät ole toimettomia, he palaavat maan päälle levättyään ja opiskeltuaan hetken aikaa. He parantavat hulluja moraalisen parannuksen mahdollisuuteen jotta heitä ei karkotettaisi maanpakoon jonka taivaallinen laki heille muutoin määräisi.

Taivaassa on omat sulosävelmänsä ja tuoksunsa joissa sielu saa levätä. Jeesuksen opetuksia valaistaan, paljastetaan jotain uutta enkeleistä."

 

Divaldo Francon kirja Perhetähdistö vaikuttaa myös mielenkiintoiselta. 

Ja Francisco Xavierin Sanantuojat -kirjassa kertomuksia siitä miten henget jälleensyntymistään varten suunnittelevat tapahtumat etukäteen. (Siten ehkä itsekin sain kuolinpäiväni tietää etukäteen... hmmmm.)

 

12.3 Vielä viimeinen päivitys tähän artikkeliin sillä aamulla unimielikuvassa oli taas se "ma" -lyhenne ja se tarkoitti magnesiumia. Siinä oli kaksi muutakin juttua/sanaa mutta koska en kirjoittanut HETI muistiin, hävisivät.

En ollut aluksi varma asiasta ymmärsinkö unikuvan oikein, kunnes hääräsin ruokaa keittiössä ja näin ostoslappuni jotka ovat pienenpieniä post-it lappuja joihin lyhentelen ostoksia tyyliin wc-pap, jne. Olihan se siis OSTA MAGNESIUM. Ja rosa on tietenkin ruusu! Katselinkin niitä naistenpäivänä ihaillen kaupassa mutta en raaskinut ostaa itselleni... nyt siis kauppaan uudelleen. Varmaan magnesiumikin on aloitettava sillä se jäi kesken kun ällötti se kalkkitabletti (joka tulisi kaiketi ottaa yhtäaikaa että magnesium imeytyisi...)  ja unohdin purkin kaappiin.

Tämä olisi todellakin elämää että keho viestittää unissa mitä tulee ostaa kaupasta! Ruusut ovat varmaan jotenkin kukkien värähtelyn/tuoksun/ilon vuoksi terveellisiä tähän hetkeen.

Muutenkin nähtävästi tämän päivän viestin perusteella olen osannut tulkita unet oikein, eli kaikki on kietoutunut taianomaiseksi synkronismiksi jossa ymmärrän laajemmin monien apuvoimien avulla.

 

telepatia.jpg