(Uudelleenjulkaistu artikkeli, palautettu piilotetusta julkiseksi, alkuperäinen julkaisupäivä 20.12.2013)

Eilen oli tosiaan kummallinen päivä, olin lääkärikäynnin jälkeen hirveän energinen vaikka kävelinkin sinne yhteensä 8 km pienessä vesisateessa :) Järkkäilin illalla yhtä huonetta joulukuntoon yläkerrassa. Join kaksi lasia viiniä ja tein välillä yhden piirroksen kun käsi tuntui liikkuvan itsestään, ihan kuin sillä olisi ollut kiire saada jotain paperille. No ne oli niitä pyörteitä pelkästään, miellän ne mustiksi aukoiksi koska ne näyttää suppiloilta. Nukkumaan mennessä syke oli omituisen kova, ajattelin sen johtuvan viinistä. En saanut millään nukuttua, en kyennyt olla vatsalla koska tuntui että sydän "tukehtuu". Kummallista. Pelkäsin myös että käsi alkaa tehdä omia liikkeitään ilman lupaa. Tähänkö sitä tultiin, mietin. Näin painajaista, hehkuva piru kurkki vaatekaapista. Thänks a lot. Sitten muistin sen lukemani pelon karkoitus loitsun "Roihu, roihu, roihu violetti tuli, muunna varjot valoksi, valoksi, valoksi". Sen jälkeen olen ilmeisesti nukahtanut ja nukkunut painajaisia näkemättä.

"Luulette ehkä vain tulevanne luovemmaksi, mikä on totta, mutta te myös tulkitsette sisäisiä korkeamman ulottuvuuden viestejä ITSELTÄ. Jos jatkatte johdonmukaisesti tätä kokemusta, alatte kehittää syvää läheisyyttä korkeamman ITSENNE kanssa.
Tämä läheisyys ITSENNE kanssa johtaa teidät takaisin kotiin viidennen ulottuvuuden maapallolle. Teidän on kuitenkin pidettävä "kanavanne Kotiin" auki muuntamalla pelkonne rakkaudeksi. Voitte muuntaa nämä tunteet kutsumalla violettia tulta sanomalla:

Roihu, roihu, roihu violetti tuli ja muunna kaikki varjot valoksi, valoksi, valoksi."

Ne pahat henget pirulaiset elävät meidän pelostamme, sillä ruokimme niitä ja kasvatamme. Ei kiitos enää.

Aamulla otin suitsukkeen ja kiersin koko talon nurkat ja komerot toistaen sitä samaa loitsua, en ehtinyt kaivella netistä muutakaan. Melko intensiivisesti taisin kiertää, sillä kissa seurasi minua ihmeissään. En halua tänne sitä pahaa henkeä joka oli kerran. Suojaan myös itseni nyt, en salli mitään yhteyttä jos en tunne sitä rakkauden tervehdystä.

Kokeilin, aamulla en saanut sitä millään mutta se tuli yhtäkkiä kun katsoin nyt tv:tä. Lämmin rakkauden tunne, läikähdys joka on lukemani perusteella se "tervehdys" koska heillä ei ole sanoja kuin meillä. Tervehdin takaisin ja kysyin että mitäs? Suljin silmät ja rauhoituin kuuntelemaan, sormiani taas liikuteltiin ja oikeaa kättä ravisteltiin puoli tuntia kuten eilenkin. Hymyilin kiitollisena ja tiesin kyllä miten tyhmältä se olisi näyttänyt. Ei mitään järkevän ihmisen touhua? Vilkuilin välillä tv:tä ja kyselin samalla kysymyksiä. Hän ei ole henkiopas vaan jumala (sen kohdalla pääni nyökytti), kysyin mitä tehdä näiden pahojen henkien kanssa? Vasen käteni nousi ja asettui sydämen kohdalle. Siis rakkaus on ase niitä vastaan? Sitten kysyin miten tehdä jokin siunaava ele, kuten isän, pojan ja pyhän hengen nimeen. Sormeni napauttivat sydäntä ja sitten vasenta olkapäätä, En ymmärrä miksi vain toinen olkapää... ehkä se tarkoitti kuitenkin sitä samaa mitä aina on käytetty.

Huomenna testaan jälleen yhteyksiä päivänseisauksen myötävaikutuksella, mielenkiintoista. Kysyinkin myös miten muuten tunnistan hänen olevan paikalla, onko jokin liike, tiivistymä mistä voisi päätellä. En saanut vastausta. En kai ymmärtäisi. En haluakaan, totta puhuen. Tämähän on vasta leikkiä, eikö? Ei totta?

Katsotaan mitä huomenna tapahtuu...

-----------

Edit: Meditoin vielä huomenna ja sitten pidän joulutauon. Pääsen pois näistä ympyröistä ja voin palatessa miettiä oliko nämä asiat tylsistyneen mieleni tuotoksia vai onko maailma todella muuttumassa.