(Uudelleenjulkaisu, alkuperäinen julkaisupäivä 24.2.2014)

hqdefault-normal.jpg

Kevät alkaa todellakin kynttilänpäivästä. Fiilis on helpottunut, kevättä kohti mennään ja lujaa. Niin että appelssssiinit pomppii ja helmat paukkuu!

Mulla ois töitäkin, mutta en sortunut, työntekijän asema huono. Olen laitellut monta muutakin työhakemusta. 

En saanut sen suurempaa sisäistä valaistumista uuden kuun aikoihin, kunnes viimeisenä päivänä tammikuuta otin jonkin satunnaisen meditaation youtubesta. Siinä keskityttiin rakastamaan itseään, antamaan anteeksi itselleen... ja tajusi että ei hemmetti, ei tosiaan ole kunnioittanut itseään juuri ollenkaan. Aina piiskannut eteenpäin johonkin hommaan että tehdä tämä ja tuo nyt rahan takia vaikka se olisi sotinut omia kykyjä tai ajatuksia vastaan. Muttakun itseään ei saa ajatella, ei saa olla heikko, ei saa olla osaamatta jotain... (jatka listaa). Siinäpä työtä opetella rakastamaan ja kunnioittamaan omaa itseään näiden nykymaailman vaatimusten seassa. Mä olen ainakin syntynyt sata vuotta liian myöhään sillä paras osaamisalueeni on käsityöläisyys. En jaksa enää keksiä mitä työtä sitten pitäisi tehdä, olen vuosikaudet sitä etsinyt enkä löytänyt.

Löytäjä saa pitää? Mitähän viisautta ja rakkauden paloja Suomeen taas putosi:

http://www.avaruus.fi/index.php?id=6026

Aamutähti on Venus:

http://www.hs.fi/blogi/kohtitahtia/Ei+n%C3%A4y+Venusta+puilta/a1305780043433