Tekstin lähde Next Level Soul Podcast: https://nextlevelsoul.com/fi/suzy-miller/

Suzy Millerin kotisivut:  https://suzymiller.com/

Lääkäri (puheterapeutti) paljastaa autismikirjon lasten mystisen ja henkisen puolen. Video julkaistu 20.8.2024. Löytyy myös Youtubesta: https://youtu.be/inNoqn26mbQ?si=hrrtB39MwMdNQkWq

Timecodes: 0:00 - Episode Teaser 3:30 - How did a child on the spectrum change Suzy's life? 9:45 - Why did Suzy go public with her experiences? 12:46 - Why is autism on the rise spiritually? 15:07 - Why would a soul choose to be on the spectrum? 18:55 - Do children on the spectrum have special spiritual qualities? 25:46 - Are they more connected to their inner world? 28:11 - What message do these children have for parents? 32:17 - How can parents support their child's spiritual growth? 37:50 - Do these children have psychic abilities? 44:57 - What are the biggest misconceptions about them?

Autisti peilaa eheyttämättömiä osiamme takaisin, hän tuo esiin piiloteltuja asioita, hän opettaa meille aitoutta, nopeuttaa vanhempiensa henkistä matkaa ja puhdistaa sukulinjoja, tekee energeettistä auttamistyötä toisilla tasoilla ja näkee tulevaisuuteen. Heitä tuli massoittain, koska olemme pyytäneet sitä. He eivät ole katkaisseet siteitään siihen, mitä oikeasti ovat.

Suomensin haastattelun videolta, lisäsin linkkejä ja tein myös lyhennelmän:

JOKAINEN AUTISTI ON TELEPAATTINEN

Puheterapeutti Suzy koki hermojärjestelmälleen tapahtuvan jotain, siihen riitti vain yksi sana jonka autistinen lapsi sanoi. "Tunsin jotain liikkuvan itseni läpi." Sitten hän näki erään lapsen valokehon ja yllättyi kun kyseinen poika sanoi telepaattisesti että Suzyn tehtävä on laittaa valokeho takaisin fyysiseen kehoon. Vuoden verran tämä poika tuli Suzyn uniin ja puhui telepaattisesti hänen päässään, että Suzy tulee opastamaan häntä puhumaan enemmän ääneen. Poika alkoikin lopulta puhua. Suzylle itselleen ilmestyi uusia henkioppaita tässä prosessissa. Yhtäkkiä muitakin autistisia lapsia tuli hänen vastaanotolleen ja hän huomasi että jokainen heistä oli telepaattinen. He kertoivat Suzylle mitä sanoa heidän vanhemmilleen ja mitä ei, ja tätä tiedonvälitys työtä Suzy on nyt tehnyt 25 vuotta.

AUTISMI LISÄÄNTYI, KOSKA IHMISKUNTA KUTSUI UUDENLAISTA IHMISTÄ

Viranomaiset olivat kuitenkin sitä mieltä, ettei sellaisista asioista voi puhua, ei voinut olla intuitiivinen ja lisensoitu puheterapeutti samaan aikaan. Suzy oli kuitenkin hyvin innostunut asiasta ja alkoi kertoa ihmisille kuulevansa lasten puhetta. Ihmiset alkoivat tuoda lapsiaan hänen luokseen yhä enemmän. Hän kirjoitti kokemuksistaan kirjan vuonna 2008 ja ihmiset ympäri maailmaa alkoivat kertoa samanlaisista kokemuksista, he alkoivat pyytää Suzylta ammattimaista ohjausta asiaan. Autismi lisääntyi yhtäkkiä, Suzyn näkemyksen mukaan siksi, että kollektiivinen ihmiskunta kutsui uudenlaista ihmistä, kirjaimellisesti uutta olemusta. 

YHTEYS TOISIIN TODELLISUUKSIIN

Enemmän miespuolisia autisteja ilmestyi. He olivat erittäin intuitiivisia, erittäin paljon yhteydessä toisiin todellisuustasoihin ja todellisuuksiin. Lapset sanoivat että fyysisen ihmisympäristön myrkyllisyys on hyvin haastavaa heidän korkealle kehittyneille energeettisille kentilleen.

AUTISTIT TULIVAT PUHDISTAMAAN SUKULINJAA JA AUTTAMAAN VANHEMPIAAN KEHITTYMÄÄN

Osa lapsista kertoo, että heidän sielusuunnitelmansa on puhdistaa sukulinjaa, auttamaan ihmiskuntaa. Heidän vanhempansa joutuvat tehdä henkistä sisäistä työtä, puhdistaakseen omia ongelmakohtiaan. Kun he onnistuvat siinä, lapset alkavat laskeutua enemmän kehoihinsa. Vanhemmat ovat siis valinneet nopeuttavansa itseään merkittävästi henkisellä polullaan, jos he hyödyntävät sen, mitä heidän lapsensa tänne ovat tulleet tuomaan. Voi tapahtua valtavia asioita vanhempien kehityksessä. 

ENERGEETTINEN AUTTAMISTYÖ

Autisteilla on samanlainen vaikutus ympäristöönsä kuin mystikoilla, sielu joka on tullut hyvin korkeavärähteisen taajuuden kera, muuttaa ympäristöä. Tuntuu kuin läsnä olisi pyhyys. Erään tytön energeettinen työ oli auttaa hyväksikäytettyjä lapsia, sielut pyytävät apua ja hän vastaa avunpyyntöihin. Suzy työskenteli hänen kanssaan energeettisesti, tyttö kertoi hänelle mitä tehdä. Hänellä ei fyysisessä elämässä ollut itsellään puheääntä, mutta hän oli ääni näille lapsille, kun he tarvitsivat sitä eniten.

KOLLEKTIIVISEN TUNNEKEHON KENTTÄ JA TODELLISET TUNTEET

Koska lapset eivät ole vielä täysin fyysisesti täällä, he viettävät aikaa toisissa maailmoissa. Yksi energeettinen todellisuus jonka kanssa he kykenevät kommunikoimaan, on tunnekehon maailma, he saavat sieltä paljon tietoa miten valmistautua. Toisaalta sellainen tieto voi olla hyvin häiritsevää näiden lasten hermojärjestelmille, he näyttävät tasapainottomilta. He pääsevät yhteyteen kollektiivisen tunnekehon kentän kanssa, tai vanhempiensa tunnekehon tai sukulinjan kanssa.

Tunnekeho on hieman vääristynyt useimmilla ihmisillä, meitä ei koskaan opetettu olemaan autenttisia, ilmaisemaan todellisia tunteitamme. Lapsi näkee tämän yhteyden ja he tietävät mitä vanhempansa todellisuudessa kokevat ja mitä ihmiskunta kokee. Se tieto voi epätasapainottaa heidän kenttiään. Ole aito. Jos ihmiset tiedostavat rehellisesti miltä heistä tuntuu, he aloittavat matkan kohti henkilökohtaista kehitystä. Kun se energia vapautetaan, lapsetkin muuttavat käyttäytymistään.

Huolimatta siitä miten ihminen toimii ulkoisesti, heillä on silti tunteita, he etsivät samoja asioita kuin muutkin. 

AUTISTI HEIJASTAA EHEYTTÄMÄTTÖMIÄ OSIAMME MEIHIN TAKAISIN

Tunne -tietoisuus. Elämämme on kauniisti suunniteltu ennalta, haasteineen ja menestyksineen, meidän tulee kohdata nämä kokemukset. Peilaaminen = asioita heijastetaan takaisinpäin, oman itsemme integroimattomia (eheyttämättömiä) osia heijastetaan takaisin.

Läsnäolon prosessi. Voimme olla läsnä triggereille, jotka meille nousevat monesti joka päivä. Vanhemmilla ei olisi tällaisia haasteita, ellei heillä olisi myös kykyä käsitellä niitä.  Autismin kirjon lapset ovat korkeammalla taajuudella ja he triggeröivät eheyttämättömiä osiamme, löydämme itsestämme puolia joista emme edes tienneet. Se on tilaisuus ymmärrykseen rakkaudella ja myötätunnolla. Kun pääsemme kärryille näiden triggereiden käsittelyssä, kehitymme.

On järkeenkäyvää että henkilöllä joka ei puhu, on herkempi kyky olla telepaattinen, lukea mieliä, parantaa monitasoisesti, ennustaa tulevaisuutta. He todistetusti tekevät niitä. Se ei ole kanavointia, vaan enemmänkin samaa kuin että vauva on yhä yhteydessä kaikkeen siihen mitä edustaa ja antaa sen vain virrata. Monet lapset pitävät blogia, laulavat, maalaavat ja se on kanavoitua tietoa. He eivät ole katkaisseet siteitään siihen, mitä oikeasti ovat.

Korkean tason älyköillä kuten aiemmin Teslalla ja Einsteinillä, selvästi oli jotain neuropoikkeavuutta. Molemmat puhuivat tiedon kanavoimisesta, että he antoivat tiedon vain virrata kauttaan. He eivät olleet huolestuneita siitä, mitä joku muu heistä ajatteli. Olemme kaikki kirjolla, tapa millä olemme yhteydessä maailmaan, tekee meistä uniikin.

LAPSEN KYKYJEN ARVOSTAMINEN, ITSENSÄ TASAPAINOTTAMINEN, YHTEISÖN ETSIMINEN

Suzyn neuvot vanhemmille: "Tiedän että he tuntevat itsensä voimattomiksi, mutta haluan heidän tietävän miten voimakkaassa asemassa he ovat. Ei kuunnella niitä ammattilaisia jotka kertovat kyllä mitä lapsenne EIVÄT OLE. Aletaan etsiä ihmisiä jotka kertovat mitä lapsenne OVAT. Sillä hetkellä kun alamme katsella kykyä, erilaisuus versus "häiriö", alatte todella arvostaa erilaisuutta. Toisekseen sanoisin että täytyy olla rehellinen siitä miten haastavaksi tunnemme tilanteen. Kyyneleet rauhoittavat sielua. Mitä enemmän saa sitä tietoisuutta itsessään ylös ja ulos, sitä enemmän vanhemman hermojärjestelmä on tasapainotettu. Ja mitä enemmän se on tasapainotettu, myös lapsi peilaa sitä takaisin heille enemmän. On yhä enemmän yhteisöjä jotka puhuvat lasten kyvyistä. Täytyy hiljentää ajattelu "sitä ei voi tapahtua, en voi tehdä sitä" ja todella alkaa olla yhteydessä ihmisiin jotka ovat jo omaksuneet uuden tavan katsella lapsiaan. Sillä me kaikki tarvitsemme yhteisöä, tarvitsemme kannustusta, siirtyessämme uuteen tapaan olla näiden lasten seurassa."

AUTISTIN SEURASSA ASIOITA ITSESTÄMME AVAUTUU

Vanhat haavat tulevat pinnalle tietystä syystä, jos sallimme niiden tulla, jos olet myötätuntoinen niitä kohtaan itsessäsi, jos olet rakastava itseäsi kohtaan.

VÄÄRINKÄSITYKSIÄ AUTISTEISTA

Väärinkäsitys on, etteivät he ole läsnä, ettei heillä olisi omia ajatuksia ja tunteita, etteivät he haluaisi olla täällä, tai että he ovat haastavia. Oletamme että jos joku ei toimi kehossaan täydellisesti, on osaamaton, jos he eivät puhu, he eivät ajattele laajasti, eikä heillä olisi tietoisuutta. On lapsia jotka ymmärtävät monia kieliä, vaikka niitä ei heille ole opetettu.

PÄÄSY INFORMAATIOKENTTIIN, MUTTA VALTAVA TIETO EI SIIRRY SUJUVASTI IHMISJÄRJESTELMÄÄN

Sillä heillä on pääsy monenlaisiin informaatiokenttiin jotka neurotyypillisiltä ovat lukossa. Se tieto tulee jokapuolelta. Kun jollakin on pääsy niin isoon tietoon, se on epätasapainottavaa, se ei pääse ihmisjärjestelmän läpi sujuvasti. Yksi keino on auttaa heitä pääsemään yli ohjelmoinnistaan joita he ovat omaksuneet vain olemalla ihminen. Tulisi päästää siitä irti ja siirtyä takaisin siihen monitasoiseen kenttään. Autistinen saattaa kirjaimellisesti "räjäyttää" auttajan järjestelmän. Keskushermosto ei kykene pitelemään sitä tietoa jota hän välittää ja saattaa kestää muutaman vuoden saada se takaisin kuntoon. Jos on tapahtunut suuri "herääminen", kestää hetken säännellä sitä ihmiskehon sisällä.

ENERGEETTISEN INFORMAATION KANSSA TOIMIMINEN

Suzy kertoo esimerkin miten lapset ovat pyytäneet häntä olemaan vuorovaikutuksessa: Jos lapsi tuli ja sanoi että tarvitsee apua munuaisten toiminnan kanssa, he laittoivat hänet siirtämään energian palloon. "Laita sininen tähti pallon keskelle, pyöritä sitä, sitten purkaa pallo". Kirjaimellisesti pallo oli tapa pidellä energeettistä informaatiota kokonaisuudessaan. Sininen tähti kuvasi sitä, missä olemme jo kokonaisia. 

"He ovat kutsuneet tiettyä energeettistä teknologiaa rakkauden teknologiaksi jo vuosikymmeniä ja se näyttää olevan hyvin tehokasta."

On hyvin haastavaa lapsille, kun sanomme heille "tämä on minun kykyni, pakotan sitä sinulle koska parannan sinut". Voisimmeko katsoa tätä eri näkökulmasta? Kun tuomme kykymme etualalle, annamme haasteidemme vajota taka-alalle. Joskus vaikka meillä olisi parhaimmat tarkoitusperät, lähdemme siitä näkökulmasta että korjaan sinut. Tällä planeetalla ei ole ketään joka haluaisi tulla korjatuksi. Haluamme että meitä kannatellaan, rakastetaan, nähdään sellaisena kuin olemme, hoivataan, ollaan myötätuntoisia meitä kohtaan."

Autistien%20henkiset%20kyvyt.jpg

"Maailmassa, jossa näkymätön jää usein huomaamatta, tämän päivän keskustelu avaa epäilemättä silmäsi autismikirjon lasten syvällisille henkisille ulottuvuuksille. Suzy Miller, joka on edelläkävijä tieteen ja henkisyyden välisen kuilun umpeen kuromisessa, täydentää esitystämme ja jakaa ainutlaatuisen matkansa näiden ainutlaatuisten sielujen ymmärtämiseen."

  1. Spektrin lapset henkisinä olentoina: Nämä lapset eivät ole vain fyysisesti erilaisia; he ovat henkisesti edistyneitä sieluja, joilla on syvä yhteys muihin ulottuvuuksiin. He ovat täällä opettamassa meille aitoutta ja emotionaalista totuutta.
  2. Vanhempien ja huoltajien rooli: Näiden lasten henkinen kasvu liittyy kiinteästi heidän vanhempiensa ja huoltajiensa emotionaaliseen ja henkiseen kehitykseen. Kun he tukevat näitä lapsia, hekin ovat nopeutettuja henkisellä matkallaan.
  3. Telepatian ja ei-verbaalisen viestinnän merkitys: Monet spektrin lapset kommunikoivat telepaattisesti tarjoten oivalluksia, jotka ylittävät sanallisen kielen. Näiden viestintätapojen ymmärtäminen ja niihin virittäminen voi johtaa syvällisiin yhteyksiin.

 

Alex Ferrari: Olen odottanut tätä keskustelua, koska meillä ei ole koskaan ollut showssamme henkilöä joka puhuisi autismin kirjolla olevien sieluista. Yksi kuulijoitteni eniten kysymistä kysymyksistä on autismin kirjolaisten henkisyys. Miten aloitit työsi?

Suzy Miller: Minulla oli aika hämmästyttävä kokemus 1999, kun olin puheterapeutti omalla klinikallani Mainessa. Asiakkaakseni tuli uusi lapsi päiväkodista. Silloin ei puhuttu vielä mitään autismista, heitä oli ehkä yksi 10 000 :sta. Tällä pojalla oli isot ruskeat silmät, hän käveli ympäriinsä ja sanoi: "Nyt on millennium, 1999." Mietin että onpa hieman outo pieni lapsi. Sitten hän käveli suoraan luokseni, otti katsekontaktin (opin myöhemmin ettei se ole kovin tavallista) ja sanoi "mestari". Kun hän sanoi sen sanan, koko hermojärjestelmälleni tapahtui jotain. Tarkoitan, että kirjaimellisesti tunsin jotain liikkuvan itseni läpi. Olin hämilläni ja mietin että kuka se mestari onkaan.

Menimme huoneeseen, enkä tiennyt miten hänen kanssaan tulisi toimia, minulla ei ollut koulutusta autistisista ihmisistä. Istuin ovelle, ettei hän lähtisi ulos. Hän käveli ympäriinsä, puhellen että on millennium, 1999. Ajattelin antaa hänelle aikaa tottua minuun. Kun yhtäkkiä näinkin tämän pojan kävelevän huoneessa ja sitten näin hänen valokehonsa leijuvan fyysisen kehonsa yläpuolella. En ollut koskaan nähnyt sellaista, hieroin silmiäni, jos se näky poistuisi. Se ei poistunut. Kysyin itseltäni että mitä tämä on mitä näen? Kuulin tämän pikkupojan äänen päässäni sanovan: "Se on valokehoni. Olet täällä laittaaksesi valokehoni takaisin fyysiseen kehooni." En ymmärtänyt mitä hän tarkoitti, tai miten tehdä sellaista, tai miksi hän ajatteli että olisin mestari siinä. Sinä päivänä töiden jälkeen autossa ajattelin että elämäni muuttui juuri.

Tämä pieni poika kuljetti minut vuoden mittaisen prosessin läpi, tuli uniini. Hän puhui telepaattisesti päässäni, kertoen miten opastaisin häntä puhumaan enemmän (hän puhui vain puolittain). Minulle ilmestyi uusia henkioppaita, kaikenlaista tapahtui. Sen vuoden lopussa hän alkoi puhua.

Tästä tapauksesta kaikki alkoi ja yhtäkkiä asiakkaissani oli valtavasti autisteja jotka vain tuntuivat löytäneen minut, en etsinyt heitä. Mitä enemmän työskentelin heidän kanssaan, sitä enemmän ymmärsin että jokainen heistä oli telepaattinen. Kommunikoin heidän kaikkien kanssa. He kertoivat mitä sanoa heidän vanhemmilleen ja mitä ei. Uskoakseni olin hyvä kuuntelija. Viimeiset 25-30 vuotta olen kertonut ihmisille mitä nämä lapset puhuvat. 

Alex: Tuntuiko sinusta että olit tullut hulluksi? Miten psykologisesti käsittelit asian? 

Suzy: En hyvin. Olin silloin naimisissa, minulla oli 4 pientä lasta joista nuorin 2 -vuotias ja vanhin 10 vuotta. Myös monet muut ajattelivat minun tulleen hulluksi, koska puhuin heille että nämä lapset eivät ole sellaisia kuin olemme kuvitelleet. He ovat paljon enemmän mitä kykenemme havainnoimaan ja olemme itsekin paljon enemmän kuin mitä kykenemme ymmärtämään. American Speech and Hearing association oli sitä mieltä ettei sellaisia asioita voi sanoa. Oli siis hyvin haastavaa jonkin aikaa ja etenkin kun kaikki tulvi luokseni. Kun tämä pieni poika laittoi avaimen lukkoon ja avasi jotain, kaikki mikä minulle oli saavutettavissa, tulvi luokseni yhtä aikaa. Se oli aikamoista. 

Alex: Milloin päätit tulla ulos tästä uudesta henkisestä kaapista julkisesti? Olisit voinut työskennellä hiljaisesti asiakkaittesi parissa. Minulla on ollut showssani lääkäreitä jotka kertoivat että heitä opastettiin mikä asiakkaalla oli vialla, eivätkä he koskaan puhuneet asiasta ennen eläkeikää. Koska eivät olisi voineet enää työskennellä sen jälkeen jos olisivat kertoneet "Jeesus ohjasi minua". Miten selvisit tästä?

Suzy: Olin niin innostunut. Olen luontaisesti utelias ihminen, joten olin hyvin innostuksissani siitä mitä opin. Aluksi aloin vain kertoa ihmisille että kuulen sitä puhetta. Lapseni kävivät Waldorfin koulua, siellä oltiin hyvin laajakatseisia ja avoimia, joten kerroin siellä ja he alkoivat tuoda lapsiaan luokseni. Siirryin tavallaan puheterapeutista parantajaksi samana vuonna, paljon ihmisiä tuli vastaanotolleni. Kaikki lapset eivät olleet autistisia, mutta vanhemmat halusivat tietää lapsistaan. Sitten aloin kuulla että yhteisössä kerrottiin "Suzie sanoi sitä ja tätä lapsestani". hermostuin että ihmiset käyttivät tätä tietoa siitä millainen heidän lapsensa todella oli, erotellakseen ja jaotellakseen. Koska se oli täysin päinvastaista mistä nämä autisti lapset puhuivat. Joten siirryin johtavaksi terapeutiksi erääseen yritykseen. Kerroin siellä kokemuksistani ja he kehottivat kirjoittamaan kirjan. Ajattelin että kyllä, tavallaan täytyy oman itseni vuoksi.

Joten kirjoitin kirjan vuonna 2008. Halusin sen asian vain pois harteiltani. Tiesin että minua ohjattiin uuteen suuntaan. Ihmiset ympäri maailmaa alkoivat ottaa yhteyttä, kertoen että heillä on ollut samanlaisia kokemuksia myös. Telepaattista yhteyttä, parantamista ja kaikkea mitä tapahtuu heidän olemuksessaan. He alkoivat pyytää minulta ammattimaista ohjausta. Olin hieman vastahakoinen, ajattelin että opetan 12 ihmistä. Sitten 300 ihmistä myöhemmin, ihmiset yhä ottivat yhteyttä joka puolelta ja "kuulin" lasten kikattavan "luulit olevasi valmis, mutta et ole, tiedäthän". 

Alex: Oli siis organisaatio joka sanoi ettet saisi puhua mitään, mikä tämä organisaatio oli? 

Suzy: American Speech and Hearing association, johon puheterapeutit kuuluvat. Tietenkään et voinut puhua, ei sinä aikana voinut olla intuitiivinen. En tiedä miten nykyään, luovuin oikeuksistani. Mutta et voinut olla intuitiivinen ja lisensoitu puheterapeutti samaan aikaan. Et voinut laittaa niitä kahta asiaa yhdessä kotisivuillesi. 

Alex: Sukelletaan siis tähän asiaan. Olen tuntenut muutaman kirjolla olevan, tuntuu että heitä on paljon. Miten paljon?

Suzy: Yksi 43:sta suunnilleen. 

Alex: Ja aiemmin oli yksi 10 000 :sta. Miksi näin suuri lisäys?

Suzy: Henkisellä tasolla nämä lapset alkoivat tulla esiin massoittain, koska kollektiivinen ihmiskunta kutsui uudenlaista ihmistä, kirjaimellisesti kutsui uutta olemusta. Aluksi oli neljä miepuolista yhtä naista kohti. Se itsellään oli suuri muutos. Lapsia miespuolisissa kehoissa, erittäin intuitiivisia, erittäin paljon yhteydessä toisiin todellisuustasoihin ja todellisuuksiin. Se oli suuri muutos partiarkaalisesta todellisuudesta pois. Toinen asia on, että monet lapset sanoivat minulle että fyysisen ihmisympäristön myrkyllisyys on hyvin haastavaa heidän korkealle kehittyneille energeettisille kentilleen.

Alex: En tiedä oletko kuullut sielusuunnitelmasta? Monet ovat kysyneet minulta että miksi joku haluaisi tulla tänne autistina, kun on niin valtavia haasteita olla tässä ympäristössä. Riippuen maasta missä asut, on suuria vaihteluita millaista tukea ja ymmärrystä saat. Miksi kukaan haluaisi tulla tänne?

Suzy: Sielu tekee kaikenlaisia päätöksiä sielun kannalta. Huomaamme fyysisestä perspektiivistä että kaikki olikin haastavampaa kuin ehkä ajattelimme. Kun kysytään tuhansilta lapsilta sama kysymys, he kertovat tulleensa monista syistä. Yksi mistä syystä suurin osa on täällä, on että heidän sielusuunnitelmansa on puhdistaa sukulinjaa. He saapuvat eri sukulinjoille ja ovat poissa kehoistaan, niin että heidän vanhempansa joutuvat käymään läpi omat henkilökohtaiset asiansa. Kun sitä alkaa tapahtua, nämä lapset alkavat laskeutua enemmän kehoihinsa. He ovat siis kertoneet tulleensa sukulinjojensa vuoksi, ihmiskunnan suuremman parhaan vuoksi.

He kertovat että nämä sielut eivät ole kyenneet olla fyysisessä kehossa Lemurian ajan jälkeen. Silloin meillä oli valokehot, sieluvärähtely ja fyysinen värähtely olivat enemmän yhteydessä. He ovat siis tulleet monistakin syistä, mutta alamme arvostaa heitä todella sielutasolla, arvostaa kovaa päätöstä jonka he tekivät. Se oli kova päätös heille, mutta myös ihmisille jotka ovat tekemisissä heidän kanssaan. Ja samaan aikaan en ole koskaan nähnyt joukkoa vanhempia, jotka ovat valinneet nopeuttaa itseään niin merkittävästi tällä henkisellä polulla. Koska jos he hyödyntävät sen mitä heidän lapsensa todellisuudessa tuovat tänne, oman kehityksensä hyväksi, voi tapahtua hyvin perustavanlaatuisia asioita. 

Alex: Kun puhut autistille sielutasolla, minusta on hyvin mielenkiintoista että he ovat yleensä kilteimpiä ja mukavimpia ihmisiä. He eivät teeskentele. Normaali lapsi on hyvin suora, mutta autismin kirjolla ei ole filtteriä lainkaan. Heillä tuntuu olevan vaikutus ympäröiviin ihmisiin samalla tavalla kuin korkealle kehittyneillä joogeilla, mystikoilla jollaisia olen tavannut. Huoneen energia muuttuu, kommunikointien välinen energia muuttuu. Olen huomannut tällaista. Oletko sinä?

Suzy: Kyllä, 100 %:sti. Kuvailen heitä samalla tavoin. Jos on sielu joka on tullut hyvin korkeavärähteisen taajuuden kera, tämä sielu muuttaa ympäristöä. Olen katsellut sitä tapahtuvan itse ja muut ovat myös. Olen katsellut kun ihminen laittaa päänsä nuoren autisti tytön syliin ja kyynelten tulva purkautuu. Olen katsellut sitä monitasoisesti, miten sen henkilön energia muuttuu. Mielessäni ei ole epäilystäkään siitä monitasoisesta kyvystä, tietoisuudesta, mitä he tekevät toisissa maailmoissa ja täällä fyysisyydessä, se on hämmästyttävää. Olen helposti tylsistyvä ihminen, mutta nämä ihmiset eivät ole saaneet minua vielä tylsistymään. Tuntuu kuin läsnä olisi pyhyys.  

Alex: Sielu voi pirstoa itseään osiin loputtomasti. Siksi sanon aina että Jeesus on kovin työmies show-bisneksessä, koska hän aina ilmestyy jokaisen kuolemanrajakokemukseen, hän on joka puolella, tehden kaikenlaista. Ymmärtääkseni kaikki elämämme tapahtuvat samaan aikaan ja sielumme kokevat sen kaiken yhtä aikaa. Näiden lasten sielut ovat osaksi täällä, mutta he tekevät töitä monissa muissa paikoissa, kulissien takana. Olenko oikeassa? 

Suzy: Kyllä, 100 % oikein. Esimerkiksi työskentelin erään nuoren naisen kanssa toisinaan ja hänen äitinsä otti yhteyttä, että tytär pyytää ensimmäistä tapaamista. Hän ei halua että hänelle kerrotaan ettei hän saa tehdä mitä tekee. Hän haluaa että autat häntä olemaan parempi tekemässä sitä mitä hän tekee. Kysyin että mitä se on? Hän sanoi että on täysin tietoinen työstään auttaen hyväksikäytettyjä lapsia, mutta ei fyysisessä maailmassa. Vaan nämä sielut pyytävät apua ja hän on sellainen joka vastaa niihin avunpyyntöihin.

HYVÄKSIKÄYTETTYJEN ÄÄNI

Me siis työskentelimme energeettisesti, hän kertoi minulle mitä tehdä. Kannustin häntä siinä prosessissa. Kerroin hänelle että on hyvin mielenkiintoista, ettei sinulla tässä elämässä ole fyysistä ääntä, mutta näytät minulle energeettisesti monitasoisesti  että olet ääni näille lapsille kun he tarvitsevat sitä eniten. Hän kertoi että etenkin Covid:in aikaan häneen otti yhteyttä moni uusi sielu. Koska ihmiset olivat suljettujen ovien takana, ei kuljettu koulussa, tapahtui paljon enemmän. Teimme sitä energiatyötä. Sanoin että on outoa, ettei sinulla ole ääntä, mutta tulet olemaan se ääni.

Ja sanoin että kun olin tosi nuori, koin tilanteen missä joku oli minua kohtaan agressiivinen. Jostain syystä nousin ylös, tönäisin häntä rintaan ja sanoin "et tiedäkään kenen kanssa olet tekemisissä". Sitten juoksin pois. Sanoin hänelle että hän tulee olemaan sellainen ääni. Ja yhtäkkiä mietin että hetkinen, olitko se sinä? Olin silloin 16-vuotias, sinä olet nyt 16-vuotias. Hän kommunikoi kirjaintaululla jota hänen äitinsä luki minulle: "kehossa tai kehosta ulkona, olen aina tiennyt että olen täällä auttamassa ihmislapsia ja oli hienoa auttaa sinua." Olin kyynelissä. Jos hän ei olisi auttanut minua silloin, ehkä en auttaisi nyt häntä, eikä hän auttaisi nyt muita. Tätä tarkoitin, ettei koskaan ole tylsää hetkeä näiden ihmisen parissa. 

Alex: Henkisessä evoluutiossamme meidän tulee oppia hiljentämään mieli, irrottautumaan fyysisyydestä,  kääntymään sisäänpäin siihen kuka todella olet. Se on monille vaikeaa. Mutta näyttää että autistit tulevat tänne maailmaan vapaina, eivät ole niin syvästi yhteydessä fyysiseen todellisuuteen, vaan sisäiseen maailmaansa, sieluunsa ja korkeampaan pyhään yhteyteensä. Kuten vastasyntynyt lapsi, he ovat niin lähellä Lähdettä, iloisia ja kauniita. Kun he vanhenevat, alamme syöttää heille ohjelmointiamme, yhteiskunnallisia juttuja, kaikkea sellaista. Ja aikuisina unohdamme mistä tänne tulimme. Miltä kuulostaa?

Suzy: Ymmärrän täysin. Näinhän se on. Lisäisin, että koska lapset energeettisesti viettävät aikaa siellä missä viettävät, koska eivät ole täysin yhteydessä vielä fyysisyyteen, yksi energeettinen todellisuus jonka kanssa he kykenevät kommunikoimaan, on tunnekehon maailma. Se on hyvä, koska he saavat sieltä paljon tietoa miten valmistautua.

Toisaalta sellainen tieto voi olla hyvin häiritsevää näiden lasten hermojärjestelmille. Monesti toteamme ettei tällainen lapsi toimi kunnolla täällä, tai että he näyttävät tasapainottomilta. Heidän kenttänsä eivät niinkään ole tasapainottomia, vaan se että he sulauttavat. He pääsevät yhteyteen tämän kollektiivisen tunnekehon kentän kanssa, tai vanhempiensa tunnekehon, tai sukulinjan ja tämä tunnekeho on hieman vääristynyt useimmilla ihmisillä. Ei meitä koskaan opetettu olemaan autenttisia, ilmaisemaan todellisia tunteitamme, miten tuntea siinä hetkessä. Joten lapsi saa yhteyden ja tietävät miten vanhempansa kokevat ja miten ihmiskunta kokee. Se tieto voi epätasapainottaa heidän kenttiään.

Ensimmäinen asia mitä lapset sanoivat, oli että "olen nähnyt tarpeeksi, kuullut kaiken uudestaan ja uudestaan".

Kysyin: Jos sanon yhden asian vanhemmillesi tai ammattilaisille jotka työskentelevät kanssasi, mitä haluat minun sanovan? He vastasivat:

"Olla aito. Välitämme siitä, että he tietäisivät miltä heistä tuntuu, koska jos ihmiset tietävät miltä heistä tuntuu, he aloittavat matkan kohti henkilökohtaista ymmärrystä, henkilökohtaista kehitystä. Eikä meidän tarvitsisi tuntea että meidän täytyisi osoittaa heille sitä säätelyhäiriötä / epätasapainoa."

Joten keskustelimme ihmisten kanssa aitoudesta, se on vaikeaa, musertavaa. Mitlä sinusta tuntuu olla tämän lapsen vanhempi tai hoitava ammattilainen. Ei puhuta sitä mitä "tulisi" sanoa, vaan ollaan todella rehellisiä. Tavallisesti he itkevät, joskus kukaan ei ole kysynyt heiltä sitä. Se on haastava tilanne, mutta ennenkuin sinulla on tavallaan lupa tuntea, sen energia pysyy sidottuna. Mutta kun se vapautetaan, yhtäkkiä lapset alkavat näyttää eri käyttäytymistä, erilaisia kokemuksia. Heillä on erilaisia kokemuksia lastensa kanssa, kuin mitä aiemmin. 

Alex: Netflixissä on show nimeltä

♦  Love on the Spectrum, alunperin Australiasta, nyt USAn versio. Se on suosikkini, he niin puhtaasti etsivät rakkautta. Luuletko että tämä ohjelma on normalisoinut ja auttanut muita samaistumaan autismin kirjon ihmisten kanssa, verrattuna aiempaan vanhaan tapaan diagnosoida hulluksi. Valitettavasti sellaista se ennen oli, luojan kiitos kehitymme hieman. Mutta näyttää siltä että tilanne on hieman normalisoitunut siinä, miten muut ihmiset reagoivat heihin. Mitä mieltä olet?  

Suzy: Se inhimillisti heidät. Ihmiset näkivät että huolimatta siitä miten ihminen toimii ulkoisesti, heillä on silti tunteita, he etsivät samoja asioita kuin muutkin, haluavat yhteyksiä samoin kuin muutkin. Se näytti miten kovasti he tekivät töitä, löytääkseen näitä yhteyksiä. Jos et kykene puhumaan tai kehosi säätely ei toimi, on vaikea olla vuorovaikutuksessa. He tekevät valtavasti töitä joka päivä. 

Alex: Autismin kirjolla olevan lapsen vanhemmat, miten he voivat vaalita henkistä kasvuaan? Ihmiset keskittyvät käsittelemään asioiden fyysisiä puolia, en ole kuullut kenenkään puhuvan henkilön sielun, ihmisen henkisestä matkasta joka läpikäy näitä hankaluuksia, riippuen millä tasolla on kirjolla. Mitä sanoisit vanhemmille jotka ovat kiinnostuneita henkisestä kasvusta? 

Suzy: On muutamakin asia. Koko tunne-tietoisuuden asia. Uskon että elämämme on kauniisti suunniteltu ennalta meille jokaiselle, haasteineen ja menestyksineen kaikkineen. Meidän tulee kohdata nämä kokemukset. Puhun vanhempien kanssa paljon peilaamisesta, että asioita heijastetaan takaisinpäin, oman itsemme integroimattomia osia heijastetaan takaisin.

On olemassa Michael Brownin kirja (Presence process) läsnäolon prosessista. Voimme viettää loppuelämämme olemalla läsnä triggereille jotka meille nousevat kulloinkin, ja kehittyisimme paljon. Voimme käyttää arkielämää, päivittäisiä kokemuksia oman kehittymisen prosessissamme. Vanhemmilla ei olisi tällaisia haasteita, ellei heillä olisi myös kyky käsitellä niitä. Triggeröidymme miljoona kertaa joka päivä. Kun autismin kirjon lapset ovat korkeammalla taajuudella ja he triggeröivät meidän integroimattomia osiamme, siinä on tilaisuus toisensa jälkeen ymmärtää sitä rakkaudella ja myötätunnolla. Kun pääsemme kärryille näiden triggereiden käsittelyssä, olen yllättynyt kun katselen vanhempien ja ammattilaisten kehittyvän. He viettävät aikaa näiden lasten kanssa ja alkavat ymmärtää miten joka päiväinen elämä toimii henkisessä kehityksessä. 

Alex: Oletko törmännyt autismin kirjon lapsiin joilla on psyykkisiä kykyjä, meedio tai kanavointikykyjä? 

Suzy: Paljon. Puhuin juuri naisen kanssa joka teki elokuvan lääkäri Diane Powell:in kanssa. Diane teki tutkimusta mielen lukemisesta ja autismin kirjon lapsista.

♦ Haastattelu: Psychic Abilities of Autistic Savants with Diane Hennacy Powell

 https://youtu.be/MIYk0ZGcVnE?si=1lDIpdHm2dtVGcoD

Hän on valmistunut Harvardista ja teki kaikenlaisia tutkimuksia. Kai (Dickens) teki siitä elokuvan. Samoin kuin sokealla on usein herkempi tunto ja hajuaisti, on järkeenkäyvää että henkilöllä joka ei puhu (non verbal autistic) on herkempi kyky olla telepaattinen, lukea mieliä ja tehdä kaikkia näitä asioita. He todistetusti tekevät niitä. Mutta on myös lapsia jotka eivät ole niinkään hyviä näissä. En sanoisi sitä kanavoinniksi, se on enemmänkin sitä että vauva on yhä yhteydessä kaikkeen siihen mitä edustaa ja antaa sen vain virrata. Monet lapset pitävät blogia, laulavat, maalaavat ja se on kanavoitua tietoa. He eivät ole katkaisseet siteitään siihen mitä oikeasti ovat.

Alex: Se onkin mielenkiintoista, kaikki roska pysäyttää yhteytemme todelliseen itseemme. Eräs autismin kirjolainen mies vain katsoo taivaanrantaa ja välittömästi yksityiskohtineen näkee kuin helikopterikyydissä koko taivaanrannan. On monia muita esimerkkejä, Sademies esimerkiksi oli ensimmäinen joka esitteli autistista ihmistä muille. En haluaisi käyttää sanaa superkyky, kykenemme kaikki siihen. Aivot kykenevät siihen, mieli kykenee, jos vain sallimme, pääsemme asioihin sisään. Autistit tavallaan tulevat ennalta ohjelmoituna, joka sallii superkyvyn tulla esiin. Ulkonaiset asiat eivät pääse heihin sisään pilaamaan asioita. Kuulostaako oikealta?

Suzy: Kyllä. Ja se tapa miten heidän aivonsa on viritetty, puhumme neuropoikkeavuuksista. Suurin osa ihmisistä joilla on jonkinlainen monitasoinen kyvystö tai ovat savant -henkilö, heillä on neuropoikkeavuus.

  https://fi.wikipedia.org/wiki/Savant

Se poikkeavuus asettaa heille kykyjä, joita neurotyypillisillä ei välttämättä ole. Savant -kyvyt ovat olemassa ja niihin suurin osa kiinnittää huomionsa. Jos lapsella ei ole savant -kykyä, siinä kohtaa nämä lapset sulkeutuvat, heidät laitetaan laatikkoon: et ole autisti, et savant, sinulla ei ole tätä avointa superkykyä, jollaiseen neurotyypilliset voivat laittaa tähtitarran. Silti tämä sama ihmisryhmä jolla kyvyt ovat piilossa, monitasoiset parantamisen, telepatian, tulevaisuuden ennustamisen kyvyt, mielenlukeminen. Näistä moni ei puhu, vaan puhutaan savant -piirteistä, fyysisistä kyvyistä. Siksi pidin tästä elokuvasta minkä he tekivät, siinä kerrottiin maailmalle että tämä on savant -kyky myös, mutta ihmiset eivät tyypillisesti koskaan ajattele sitä mahdolliseksi. Nämä lapset ovat heidän elämässään joka päivä ja niin moni missaa sen, mitä istuu heidän nenänsä alla. 

Alex: Pidin siitä miten asetit nämä kahteen eri alueeseen: fyysinen savant näkemys eli Sademies -näkemys, superkyvyt. Mutta tämä toinen joka on enemmän esoteerinen, henkinen, siihen ei voi tarttua, ja se laitetaan toiseen laatikkoon. Älyköt historiassamme kuten Einstein, Tesla, he näyttävät olleen jonkinlaisella kirjolla. Koska yhä vielä nytkin jos on korkean tason älykkö, ei tule toimeen neuronormaalien ihmisten kanssa, joilla ei ole tunneälykkyyttä, he eivät ymmärrä miten suhtautua tavalliseen maailmaan. Onko tämä merkki kirjolla olemisesta?

Suzy: Ajattelen että olemme kaikki kirjolla siinä miten aivomme toimivat, miten tietoisuutemme on yhteydessä neurologiaan, miten näemme maailman, millaisen linssin läpi sitä katselemme. Se on kyky, jonka jokainen sielu tuo. Tapa millä he ovat yhteydessä maailmaan, tekee heistä uniikin. Teslalla ja Einsteinillä selvästi oli jotain neuropoikkeavuutta jonka avulla he... molemmat puhuivat tiedon kanavoimisesta, että he antoivat tiedon vain virrata kauttaan. He eivät olleet huolestuneita mitä joku muu heistä ajatteli, vaan olivat oman tietoisuutensa virrassa, antoivat sen tulla ulos. Se on vaihtelevaa neurodiversiteettiä. 

Alex: Varmasti DaVinci ja Michelangelo myös, Sokrates ja Plato mahdollisesti, se on mielenkiintoista. Varmasti autistimin kirjon lasten vanhemmat kuuntelevat tätä. Mitä neuvoja sinulla olisi heille, jos heillä on vaikeuksia lapsensa kanssa, ovat huolissaan, haluavat olla hyviä lapsilleen... jos he taistelevat itse tämän tilanteen kanssa tai lapsi taistelee. Mitä neuvoja sinulla olisi siihen taisteluun? Tämä on iso kysymys.

Suzy: Tiedän että he tuntevat itsensä voimattomiksi, mutta haluan heidän tietävän miten voimakkaassa asemassa he ovat. Ei kuunnella niitä ammattilaisia jotka kertovat kyllä mitä lapsenne EIVÄT OLE. Aletaan etsiä ihmisiä jotka kertovat mitä lapsenne OVAT. Sillä hetkellä kun alamme katsella kykyä, erilaisuus versus häiriö, alatte todella arvostaa erilaisuutta. Eikä tällä maapallolla ole ihmistä joka ei haluaisi tulla arvostetuksi uniikkiudestaan, ainutlaatuisuudestaan. Sillä hetkellä kun muutamme hieman näkökantaamme että "okei, mitä teet ja mitä et". Siitä on hyvä lähteä.

Toisekseen sanoisin että täytyy olla rehellinen siitä miten haastavaksi tunnemme tilanteen. Kyyneleet rauhoittavat sielua. Mitä enemmän saa sitä tietoisuutta itsessään ylös ja ulos, sitä enemmän vanhemman hermojärjestelmä on tasapainotettu. Ja mitä enemmän se on tasapainotettu, myös lapsi peilaa sitä takaisin heille enemmän.

On yhä enemmän yhteisöjä jotka puhuvat lasten kyvyistä. Täytyy hiljentää ajattelu "sitä ei voi tapahtua, en voi tehdä sitä" ja todella alkaa olla yhteydessä ihmisiin jotka ovat jo omaksuneet uuden tavan katsella lapsiaan. Sillä me kaikki tarvitsemme yhteisöä, tarvitsemme kannustusta, siirtyessämme uuteen tapaan olla näiden lasten seurassa.

Alex: Oletko kokeillut meditaatiota ja mindfullnesia työkaluina? 

Suzy: Käytän sitä kyllä, mutta enemmänkin vanhempien ja ammattilaisten kanssa. Kerron aina ihmisille jotka työskentelevät näiden lasten kanssa, että nämä lapset ovat niin hienovirittyneitä värähtelyihin, että usein he näyttävät meille oman itsemme aspekteja joista emme edes tienneet. He näyttävät meille missä olemme vanhempina nyt, aikuisina jotka voivat järkeillä asioita, mutta myös aspekteja aiemmista kokemuksista joita emme ole sisäistäneet.

Kun aloitin näiden lasten kanssa työskentelyn, yksi asioista joka oli haastavaa, oli että heidän läsnäollessaan tunsin kamppailevani, vanha haava tuli pintaan. Pitkään aikaan en edes halunnut olla heidän seurassaan, koska yhdistin heidän seuransa tämän haavan pinnalle pulpahtamiseen. Sitten he alkoivat sanoa että se tulee pinnalle tietystä syystä jos sallit sen tulla, jos olet myötätuntoinen sitä kohtaan itsessäsi, jos olet rakastava itseäsi kohtaan. Se neutralisoi, eikä sitä tarvitse enää tuoda esiin, olet kasvanut ja kehittynyt. Tiedän siis miten haastavaa se on, juttelen vanhempien kanssa päivittäin ja näen sen haasteen. Mutta samaan aikaan on syvyyttä löydettävissä näissä suhteissa, jollaista ei monistakaan paikoista löydä.

Alex: Millaisia ovat yleisimmät väärinkäsitykset autismin kirjon lapsia kohtaan?

Suzy: Yleisin väärinkäistys on, etteivät he ole läsnä, ettei heillä olisi omia ajatuksia ja tunteita. Tai etteivät he haluaisi olla täällä, että he ovat haastavia. Kumpikaan ei ole totta. Olen hämmästynyt että nämä sielut edes yrittävät olla täällä, on suuri asia että he ovat massana täällä tällä hetkellä.

Yksi asia liittyi kommunikaatioon, ensimmäiset 10 vuotta kommunikoin telepaattisesti lasten kanssa, toivoin että tein parhaani tuodessani heidän toiveitaan ääneksi. Mutta yhtäkkiä uudet kommunikointimuodot kuten kirjaintaulut tulivat, ja lapset alkoivat kertoa ihmisille niiden avulla sitä mitä aiemmin kertoivat telepaattisesti. Oletamme että joku joka ei toimi kehossaan täydellisesti, on osaamaton, että jos he eivät puhu, he eivät ajattele laajasti, ettei heillä olisi tietoisuutta ja pääsyä asioihin. Mutta kirjaintaulujen tulo paljasti vanhemmille mihin kaikkeen näillä lapsilla olikaan pääsy. Ajateltiin etteivät nämä lapset kykenisi lukemaan tai kirjoittamaan, mutta he kykenivätkin tavaamaan koko ajan. On lapsia jotka ymmärtävät monia kieliä, vaikka niitä ei heille ole opetettu, heiltä voi kysyä kysymyksiä eri kielillä ja he vastaavat. 

Alex: Mistä he siis saavat sen tiedon?

Suzy: Monitasoiset yhteydet. Heillä on pääsy monenlaisiin informaatiokenttiin jotka neurotyypillisiltä ovat tavallaan lukossa, johtuen heidän ehdollistumisestaan (käytöksen muokkauksesta). Se tieto tulee jokapuolelta. 

Alex: Kuulostaa lähes kuolemanrajakokemukselta, kun he ovat siellä toisella puolella, he saavat latauksia. Ja heidän kykynsä ymmärtää tietoon pääseminen on välitöntä ja sitten niin isoa etteivät he kykene tuomaan sitä alas. Se on kvanttifysiikkaa. He saavat vastauksia toisella puolella, mutta eivät kykene tuomaan sitä tänne, koska aivomme eivät kykene hallitsemaan sitä. Heillä on pääsy informaatioon joka on siellä kvanttikentässä ja Akaasisissa kirjoissa. Heillä on pääsy sinne täällä ollessaan, kun eivät käytä aivojaan, vaan ovat yhteydessä suoraan "pilveen".

Suzy: Kun jollakin on pääsy niin isoon tietoon, käy järkeen että se on vähän epätasapainottavaa. Jollakin tavoin he yrittävät käyttää ihmis-hermojärjestelmäänsä, mutta koska tiedon määrä mihin heillä on pääsy, ei pääse aina ihmisjärjestelmän läpi kovinkaan sujuvasti. Joten yksi keino on auttaa heitä pääsemään yli ohjelmoinnistaan joita he ovat omaksuneet vain olemalla ihminen (mielen ohjelmointeja "tulee käyttäytyä tietyllä tavalla"). Että he alkaisivat päästää siitä irti ja siirtyisivät takaisin siihen monitasoiseen kenttään, eivätkä käyttäisi ihmis-ohjelmointia niin paljoa. Se voi olla hyvin kannustavaa heidän itsesäätelylleen. Tapasin Rileyn vuonna -99 ja hän kirjaimellisesti räjäytti järjestelmäni. Keskushermosto järjestelmäni ei kirjaimellisesti ei kyennyt pitelemään sitä tietoa jota hän oli juuri välittänyt. Kesti muutaman vuoden saada se takaisin kuntoon. Jos katsotaan jotakuta jolla on suuri herääminen, kestää yleensä hetken aikaa säännellä se ihmiskehon sisällä. Näillä lapsilla on pääsy tällaiseen tietoon koko ajan. 

Alex: Kaunis tapa katsella asiaa. Olen puhunut monien kanavoijien ja psyykikkojen kanssa, heidän kykyään, etenkin kanavoijien kykyjä tulee tavallaan treenata. Hermojärjestelmää tulee valmistella, että se kykenisi käsittelemään korkeamman taajuuden energioita joita heidän lävitseen kulkee. Lee Harrisilla aloittaessaan kesti minuutin päästä sairauteen. Hänen kanavoidessaan sairautta, hermojärjestelmää tulee valmistella. Joskus vie vuosia valmistella sitä. Ja joskus jokin aloittaja olemus laittaa pallon pyörimään. Sinulla se oli Riley, mutta hän hajotti hermojärjestelmäsi. Ja nyt olet harjoittanut järjestelmääsi kestämään enemmän tätä energiaa joita lapset sinulle antavat. Mitä arvelet, miksi valitsit tämän polun? Mikä on se henkinen tarkoitus, se ei ole helppo polku. 

Suzy: Hyvä kysymys. Aikaisemmasta kokemuksesta, olin viettänyt paljon aikaa kehoni ulkopuolelle lapsuuteni kokemusten vuoksi. Tunsin että koska olin ylhäällä ja poissa niin paljon, olin niissä monitasoisen todellisuuden maailmoissa, olin yhteydessä toisiin asioihin hyvin aikaisin. Uskon että nämä lapset tulivat näyttämään minulle miten uudelleen sulauttaa oman itseni eri aspektit ja kirjaimellisesti sallia sen kuka olen, olla täällä. Se on hyvin yksinkertaista, olemme kaikki täällä ollaksemme ketä olemme. Olen hyvin kiitollinen saadessani kommunikoida näiden lasten kanssa siten kuin teen, en tiedä kuka kannattelee ketäkin, se on tavallaan kahden suuntaista. Koska mitä enemmän he auttoivat minua yhdistämään, sitä enemmän kykenin auttamaan heitä ja toisia ymmärtämään heitä. Luulen että olemme kaikki täällä niin täysillä kuin vain kykenemme. Eikä se ole ollut helppoa, kiitos että huomioit sen. En olisi tehnyt mitään toisin, tämä oli se mitä minun tuli tehdä. 

Alex: Onko sinulla kokemusta energiaparannuksen integroinnista autismin kirjon ihmisten kanssa, chakrojen tasapainottamista tai sellaista? 

Suzy: Voin kertoa vain miten lapset ovat pyytäneet minua olemaan vuorovaikutuksessa heidän kanssaan. Yksi tekniikoista joita lapset antoivat minulle kauan sitten: he puhuivat kaikesta ehdollistamisestamme, joka on monitasoista. He sanoivat että kaikki on energiaa, kaikki kierrätetään, mikään ei poistu.

Esimerkiksi jos lapsi tuli ja sanoi että tarvitsee apua munuaisten toiminnan kanssa, tai minkä vain kanssa, he laittoivat minut siirtämään energian, laittamaan sen palloon. Se sanoivat: laita sininen tähti pallon keskelle, pyöritä koko juttua, romahduta pallo takaisin alkuperäiseen tilaan. Kirjaimellisesti pallo oli tapa pidellä energeettistä informaatiota kokonaisuudessaan. Sininen tähti kuvasi missä olemme jo kokonaisia. Olemme kaikki jo kokonaisia. Eli pyöritä sitä kenttää, romahduta se takaisin ja palauta se sellaiseksikuin se oli, ennenkuin se luotiin.

He ovat kutsuneet tiettyä energeettistä teknologiaa rakkauden teknologiaksi jo vuosikymmeniä ja se näyttää olevan hyvin tehokasta. Minä ammatinharjoittajana en kerro lapsille mitä he tarvitsevat, minä kuuntelen ja he näyttävät minulle eri asioita joiden tulee muuttua ja käytämme sitä metodia muuttamiseen. Se on ollut hyvin toimivaa sisäisen lapsen työtä vanhemmille, ääniparantamista, hevosterapiaa. On monia asioita, jotka luonnollisesti ovat enemmän virittäytyneitä värähtelytilaan jossa nämä lapset oleilevat.

Olen myös vuosien mittaan katsellut lääkäreiden, energiatyöntekijöiden, eri ihmisten eri metodeja. On hyvin haastavaa lapsille, kun sanomme heille "tämä on minun kykyni, pakotan sitä sinulle, tarjoan sitä sinulle koska parannan sinut". Voisimmeko katsoa tätä eri näkökulmasta? Kokonaisuuden näkökulmasta ja katsoa mitä kyky haluaa tuoda esiin. Koska kun tuomme kykymme etualalle, luontaisesti annamme haasteidemme vajota taka-alalle. Pidän siitä lähestymistavasta enemmän. Joskus vaikka meillä olisi parhaimmat tarkoitusperät, jos lähdemme siitä näkökulmasta että korjaan sinut... tällä planeetalla ei ole ketään joka haluaisi tulla korjatuksi. Haluamme että meitä kannatellaan, rakastetaan, nähdään sellaisena kuin olemme, hoivataan, ehkä jopa ollaan myötätuntoisia meitä kohtaan."

*

Käytin tämän haastattelun suomentamiseen ja lyhennelmän koostamiseen kokonaisen työpäivän verran. Automaattikäännös löytyi sivustolta, mutta se ei ollut tarpeeksi selkeä, halusin hyvää tietoa luettavaan muotoon. Sillä aihepiiri osuu niin hyvin omiin kokemuksiini, olen itsekin autismin kirjolla ja päässyt sisään tähän informaation kenttään, minullekin on esitelty rakkauden teknologiaa. Koska en ollut hyvä verbaalisesti, ympäristö alkoi puhua minulle ja aloin tehdä niistä kävelykatseluita videoiksi. Sain "puhua" vaikka en itse puhu: https://www.youtube.com/playlist?list=PLNujEvhZHgiLf-0ePrauz6t8V1NR3GdML

Olen huomannut että tieto on niin valtavaa, että mielelläni on vaikeuksia käsitellä sitä, vaatii aikaa ymmärtää viestejä, koska täytyy itse kasvaa samalla henkisesti. Tuntui kuin olisin 10 vuotta juossut jättimäisen hevosen vierellä harjasta pidellen, pääsemättä hyppäämään sen selkään. Nyt alkaa tuntua että pääsen hivuttamaan toista jalkaa selän yli, pahin on ohi.

Katselumatkalla nro 78 purkasin myös perhekarmamme, joten minäkin olen täällä sukulinjan puhdistamisen työtä varten. Siihen perhekarmaan liittyi nykyinen perheeni ja ikiaikainen sieluperhe Akhenaton ja Nefertiti. Näin valtavia asioita avautuu jokaiselle jota vain kiinnostaa avata nämä "akaasiset aikakirjansa".

"Viimeinkin joku ymmärtää!" ajattelin kun suomensin tätä. Tämä video myös avasi "kaksoseni" eli henkioppaani salaisuuden: se olen minä, kun olen nyt eheytynyt, tullut kokonaiseksi, olemalla viimeinkin täysin se, kuka olen, hyväksymällä millainen olen. En ollut lainkaan tietoinen että autismin piirteeni liittyisivät henkiseen polkuuni, että minun täytyisi tuoda ne rehellisesti julkisesti esiin ja myöntää: tällainen olen. Meidän täytyy vain hyväksyä itse itsemme, siksi sain viime vuonna Oppailtani "sisäisen lapsen hoitamisen" harjoituksia, että suhtautuisin myötätuntoisesti itseeni.

Ihmettelin myös aina toisinaan miksi pelkästään paikalla olemiseni triggeröi tuntemattoman ihmisen, ilman että sanon sanaakaan. Tämän haastattelun mukaan heissä tosiaan ilmeisesti nousi jotain omia haavoja pintaan, ilman että kumpikaan olimme siitä prosessista tietoisia. Pidin itseäni aina jotenkin hyljeksittävänä ihmisenä tämän vuoksi, joten senkin saan nyt korjata mielelleni: olen arvokas, se ei ollut minun syyni.