Iltalukemista a la Wikipedia :D

"Muinaissuomalainen maailmankuva saattoi joskus olla läpeensä animistinen siten, ettei mitään voimia ollut ilman henkiolentoja. Toisin sanoen, ettei maailmassa tapahtunut mitään ilman, että sen olisi aikaansaanut joku henkiolentojen joukko. Jopa puutikkua sormessa nimitettiin puun väen vihaksi.

Myös ihmisillä, varsinkin kyvykkäillä, vahvoilla tai taikavoimaisilla, sanottiin olevan väkeä, eli he olivat väkeviä. Myös ihmisen tapauksessa joskus väki saattoi merkitä olentoja, joskus taas voimaa. Ihmisellä tai ihmisessä oli omat haltijansa tai olentonsa, kuten suojelushaltija luonto. Sielu koostui useammasta osasta, joista jotkut saatettiin nähdä myös erillisinä olentoina. Erilliseksi olennoksi on ehkä koettu ihmisen itse. Ehkä joissakin käsityksissä jopa ihmisen toiminta riippui erillisten haltijoiden toiminnasta.

Oli myös sukupuoleen liittyvää väkeä. Naisen väki (myös vitun väki) saattoi turmella asioita, jotka kuuluivat miesten elämänpiiriin. Esimerkiksi jos nainen harppasi kalanverkon yli, verkko saattoi menettää kykynsä saada kalaa. Toisaalta naisen väkeä voitiin käyttää miesten metsästysvälineiden tehon parantamiseen. (katso myös: harakointi)

Sáiva-järvet ovat viitanneet yleensä kaksipohjaisiksi ajateltuihin, tuonpuoleisten olentojen asuttamiin järviin. Tällaiset järvet olivat yleensä kirkkaita lähdejärviä, joiden pohjassa saattoi olla järvien väliseksi aukoksi tulkittu lähteensilmä.

Nukkuessa oli hyvä olla lähellä puusta veistetty sielulintu, joka pitäisi huolta sielusta unen aikana, ettei se lähtisi omille teilleen. Sielulintu oli sielun koti ja vertauskuva suomalaisessa ja karjalaisessa muinaisuskossa. Lintu ehkä toi sielun syntymässä, ja vei sen kuoleman hetkellä. Ihmisen kuoltua hänen puinen sielulintunsa laitettiin hautaristin yläpuolelle.

Kirkonkakkiainen oli kirkonhaltija, ja vaikka se hallitsi pyhää paikkaa, se saattoi olla hyvinkin häijy.

Sukkamieli oli mahdollisesti suomalainen rakkauden jumalatar tai haltijatar tai tällaisen olennon kuvaus, tai hellittelynimi rakkaalle. Eino Leino tehnyt sukkamielestä runon, jossa sukkamieli on ihastuttava neito, joka tulee metsässä vastaan. Sukkamieli on saanut nimensä siitä, että sukat olivat pehmeitä ja helliä asioita samaan tapaan kuin rakkauteen liittyvät tunteet."

http://runosto.net/eino-leino/yokehraaja/sukkamieli/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Saivo

https://fi.wikipedia.org/wiki/Verisurman_saaneiden_vainajala

https://fi.wikipedia.org/wiki/Saamelainen_muinaisusko

https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4ki_(mytologia)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_jumalat_ja_taruolennot