Tuomi

Samalla tavalla kuin pihlajakin on tuomi pyhä puu, jota suojeli kaikki ihmiset ennen vanhaa, ja jokaisen talon omistaja kenen maalla oli tuomia vaali niitä huolella ja hellyydellä. Ei saanut ottaa lasten leikki kepikseenkään tuomi puuta. Ja mikä kaikkein ihmeellisintä tuomi on suojellut naisia kaikilta rienoilta ja pahoilta juonilta kautta aikojen. SKS. KRA. Viitasaari, Huopana. Lauri Laurila 1936.

Suojeluspihlaja

75-vuotias tätini Enkla Quistedt kertoo, että vanhaan aikaan oli Kuusjoella miltei jokaisen asunnon lähellä istutettu pihlaja, jolla oli asuntoa suojeleva merkitys ja jota kunnioitettiin suuresti. Jos ukkonen tai myrsky vahingoitti pihlajaa, tiesi se onnettomuutta. Allekirjoittaneen mökin luona on vielä nytkin "pyhä suojeluspihlaja".  SKS. KRA. Kuusjoki. Kivinen, U.J.

Elättipuu

Rutakon kylässä Lähdeniemen talossa tien(kuistin) varrella on iso koivu, josta kerrotaan, että ken on meinannu talosta tytön vaimokseen saada on pitänyt käydä tästä koivusta oksa katkaisemassa itselleen. Jokaisessa talossa saloilla on lähellä kartanoa elättipuu, jota ei missään tapauksessa kaadeta. SKS. KRA. Sonkajärvi. Mähänen

On aina paikkaas pitävä usko ollu, että haltia puita ei passannu hävittää se ties vahinkoo ja hävijöö. Yhrenkii talon ympäril oll ennen ollu kaunis kuusikko. Talon haltija väki rikastu ja voi hyvin, mutt sitte nuor isäntä hakkas kuuset nurin, silloin onnen haltijat läks talon lähettyvilt ja tul sairautta ja talo velkaantu, ja hävin kokonaan niilt omistajilt. SKS. KRA. Orimattila. Aino Järvinen 1938. 509.H.Järvinen, emäntä, s.1874, Orimattila, Niemenkylä.

Palvonnan kohteeksi valitulle puulle uhraamista tuli jatkaa polvesta toiseen (Uno Harva 1948: 307).

 

Hakkasiit haltian puun pois

Eräät näät kun joka talolla olliit oikeen erikoiset haltijan puut kartanolla. Mie muistan meijän kylässä sanottiin Heiki Villeks, niihen kartanolla kasvo oikeen suur pihlaja, ja mein mummo sano aina, että Siin pihlajas assuu Heiki Villen talon haltia, että sitä ei saanut kaataa pois. Siit Heiki Ville, sa vanha ukko, kuoli ja pojat jäivät isännöimää, ne rakensiit talon uuvelle viisii, ja hakkasiit sen pihlajan pois. Mut siit ku alko Heiki Ville talo männä allaa päin, se män niinku lehmän häntä, mikkää ei onnestant, elokkaat kuoliit, viljat ei kasvanee ja niin hävis koko talo, pojatkii männiit maailmalle ja missä lienööt. SKS. KRA. Uusikirkko. Ulla Mannonen 10734. 1939.

Uhripuita on ollut ennen vanhaan joka talossa, sitä ei ole saanut hakata eikä vioittaa millään tavalla. Sille on varhaisempina aikoina uhrattu vuoden tuloista ja yleensä kaikista tuloista osa. Vielä noin 70v. sitten tiedettiin Kaj.maaseurakunnassa eräässä talossa olleen tavan, että kun lehmä poiki vietiin osa sen maidosta uhripuulle. Puun hyvinvoinnista on riippunut talon hyvinvointi. Toisinaan on se puu kuivunut isännän kuoltia. Uhripuuna on voinut olla mikä puu hyvänsä. SKS. KRA. Kuhmo. PK46. Tyyne Kyllönen 8259. 1938. Riikka Mähönen, emäntä, s. 1881 Kajaanissa.

 

Puun palvelus

Sillä aikaa kun isäntä on paimenessa, menee emäntä rokkavadin keralla kartanoa lähinnä olevan puun juurelle, käy polvilleen ja lukee kolme lukua, nimittäin Isämeidän, uskontunnustuksen ja Herrantunnustuksen. Sen jälkeen panee hän kolme piirasmurua ja tiputtaa rokkaa puun juurelle. Sitten palaa hän tupa-askareilleen. SKS. KRA. Ruskeala. Lönnbohm

Uhripuu

Paikkakunnalla tiedetään vieläkin kasvavan muutamien talojen pihoissa suuria kuusia. Nämä kuuset ovat niin sanottuja uhripuita. Ja vanhemmat ihmiset uskovat aivan yleisesti, että jos semmoinen kuusi talon pihasta kaatuu, kaatuu myöskin talon vanhin silloin. Senvuoksi ei kukaan näitä puita uskalla pihastaan kaataa eikä antaa muidenkaan sitä tehdä. Eräs vauraan talon isäntä eräällä pitäjämme kolkalla oli mennyt karsimaan peltonsa keskellä kasvaneen tämmöisen suuren uhrinäreen oksia. Mutta kun yö tuli, niin unikakkijas sanoi unissaan hänelle, että olisitpas vähä enemmän niitä oksiä rassaillut, niin olisi omakin pääsi ollut hiuskarvan varassa. Tämän koommin ei uhrinäreeseen ole uskallettu koskea. SKS. KRA. Savonranta. Pesonen, Onni

Uhripuita on ollut ennen vanhaan joka talossa, sitä ei ole saanut hakata eikä vioittaa millään tavalla. Sille on varhaisempina aikoina uhrattu vuoden tuloista ja yleensä kaikista tuloista osa. Vielä noin 70v. sitten tiedettiin Kaj.maaseurakunnassa eräässä talossa olleen tavan, että kun lehmä poiki vietiin osa sen maidosta uhripuulle. Puun hyvinvoinnista on riippunut talon hyvinvointi. Toisinaan on se puu kuivunut isännän kuoltia. Uhripuuna on voinut olla mikä puu hyvänsä. SKS. KRA. Kuhmo. PK46. Tyyne Kyllönen 8259. 1938. Riikka Mähönen, emäntä, s. 1881 Kajaanissa.

Pyhät puut

Meillä ei tunnu olevan muistoja siitä että joitakin puita olisi pidetty n.s. pyhinä. Sen siaan kartano puu on ollut kartanoiden s.o.huoneiden lähettyvillä melkein jokaisessa talon pihassa jos talo on säilynyt samalla suvulla. Kartano puu tahi puut istutettiin hyvin useon ennen. Ainakin yksi puu talon läheisyyteen istutettiin jota vaalittiin ja kasvatettiin muistopuuna. Eikä sitä kaadettu koskaan. Istutus tehtiin silloin kun talo rakennettiin. Eräs hiljattain kuollut talon vanha isäntä 85 vuotinen ukko istutti aikoinaan kuusen kartano puuksi; silloin kun hän paikalle talon rakenti. Kun se kasvoi kaksihaaraisena tyvestä alkaen ja ovat nyt kuuset hyvin isot ja komeat. Korkeitten propsihintojen vallitessa tarjottiin ukolle 1000 mk.kuusista, mutta ukko vain hymyili. Sanoi: eihän hän istuttamaansa kartanopuuta tahi pihapuuta ollenkaan myy. SKS. KRA. Sortavala. PK 29. Matti Moilanen 1938

Karsikko

Ja kuusi kaikkein pyhin oli sillä riihen takana oli karsikko kuusia joihin jätettiin merkit joka kerta kun talon väkeä kuoli. Jos talossa syntyi ensimmäinen esikoinen niin sille istutettiin tai nimitettiin puu, pojalle kuusi, tytölle taas koivu tai pihlaja ja ne saivat sitte kilvassa kasvaa. SKS. KRA. Viitasaari, Huopana. Lauri Laurila 1938.

 

Enteitä

Vanhat sannoot, että; puun kun jokkuu istuttaa ja se kasvaa ja mänestyy hyvästi niin sillo sen istuttajan elämä kulkoo ja onnellisesti, mutta, jos puu kituu ja kuoloo, nii ei oo sen istuttajallakaa onnee. SKS. KRA. Uuusikirkko V1., Ino. Ulla Mannonen 8535. 1938.

Pyhä pihlaja

Ennen näät kun kasvoi kartanolla vanha suuri pihlaja, niin vanhat ihmiset pittiit sitä ihan kuin jotain pyhhää puuta, sitä ei saanut vahingoittaa, eikä reppii oksia, eikä kukkasii, sannoit sitä jos vahingoitti, niin itselleenkii käi joku vahinko. SKS. KRA. Valkeasaari. Ulla Mannonen 9906a. 1938. - Kristiina Reinikainen, 58v.

Kenen nimikkopuu loistaa, se on onnellinen. SKS. KRA. Polvijärvi. U.Holmberg 517. 1909 <Kuikkalan vanha emäntä, 80v.

Istutuspuu

Poika istutti, Oskari, oman puunsa. Kaksi vuotta aikaa tärväsi Oskari kätensä pahasti. Ja kohta kaksi vankkaa oksaa puusta kuivettui. Ja taas kun istutuspuu kärsii, niin istuttajakin kärsii. SKS. KRA. Täräntö. Samuli Paulaharju 31889. 1937. - suutarin emäntä Lea Kalla, 51v. 17.6.32.

Ikkuinen tammi

Siinä luosa määellä kun siit kasvo se suur tammi, niin sitä taas vanhat sannoit, et se on siinä ollut maailman alusta alkaen, eikä sitä saanut hakata poiskaan, kun siinä assui kylän haltia. Anoppiin aina sano, että sen tammen jos kaatat, niin koko kylä katovaa, nyt kylä katois, mutta tammi jäi seisomaan luosamäelle, se on ikkuinen näköjään. Uusikirkko. Ulla Mannonen 11275. 1940. Oulunkylä(Makslahti) SKS. KRA. Loviisa Wiuhko, 50v. Uusikirkko, Kirjavala.

Ylitorniolla pidettiin pihapuut pyhänä puuna. Niitä palveltiin, eikä niitä saanut vahingoittaa eikä kaataa ollenkaan. Jos pihapuu kaatui, oli se sama kuin jos olisi talosta jokin omainen kuollut. Kun pihapuita hoiti hyvin, olivat haltiatkin hyviä. Ylitornio>Sortavala. Moilanen, Matti 5276. 1938. SKS. KRA. Maria Pitkänen, emäntä, 35v.Kot. Iisalmen Hernejärveltä.

 

Käen kukunta puu

Sellaisen nimityksen on meillä saanut jollakin korkealla mäellä sijaitseva kuivalatvainen petäjä. Kun siinä nähdään kesällä käen usein kukkuvan, ei puuta ole kaadettu vaikka sen latva onkin kuivunut. Niinpä allekirjoittaneen kodin luona mäellä on vanha kelohonka jota ei ole tullut kaadetuksi juuri sen tähden että se on suosittu käen kukunta puu.

Linnunlaulupuu

Sellainsena meillä on pidetty lähellä pihaa olevaa suurta koivua. Niinpä kun meillä täällä laulaa kesäisin satakieli, on sen laulupuuna usein suosittu juuri iso koivu. Samoin pipponenkin – käkikin siinä kukahtelee. Siitä syystä lienee jokin erikoispuu saanut nimityksen: linnunlaulupuu.

Kunnioitus pihapuita ja kartanopuita kohtaan on meillä muutoin melkoisesti säilynyt ja näyttää säilyvän nuoremmallakin polvella huolimatta siitä vaikkei niihin enää liitykkään uskomuksia. Ja kuten sanottu säilyy tämä kunnioitus mikäli talo pysyy suvulla. Mutta jos taloon tulee uusi omistaja, kaataa se näitä kartanopuitakin mistään piittaamatta. SKS. KRA. Sortavala. PK29. Matti Moilanen 5350. 1938.

Iso Honka Hongon talon maalla on suuri kuiva petäjä. Se on suurin puu luultavasti, mitä Vilppulassa on. Sitä ei kuulema saa kaataa taikka jos se kaadetaan, aiheutuu siitä Hongon talon häviö. Hongon isännän sanonta-tapana onkin, että ennen Honka kaatuu kuin honka. Mitään uhria ei kertoja kuitenkaan ole kuullut puulle annettavan. SKS. KRA. Vilppula. PK 8. Nieminen, Lauri 1559. v. 1938. < Nieminen, Hilda.synt.v.1875. Vilppula.

Rääkkylän vihtavaaralla on vanha iso koivu. Toistasataa vuotta sitten kun oli Ruotsin sodan aikana liikkunut sissijoukkoja niin ne oli ampunut erään nuoren miehen niin sen morsian oli sen koivun taimen istuttanut sen ruumiin sydänalan kohdalle. Ja nyt se on iso vanha koivu. Kesälahdella Humusvaarassa on samoina aikoina samanlainen muistomerkki, iso mänty, jotka seisoo vielä molemmat. SKS. KRA. Rääkkylä. Mikko Tiilikainen KRK 174:36. 1935.

 

Pyhät puut kansanrunousarkiston aineistossa 1909-39 (Malinen Bettina, PDF muotoinen tutkielma)