https://youtu.be/7VB2j_PrYvU

Kuolematon elämä osa 6 Ajatuksen voima. Esim. kohdassa 12:00 siitä miten henkimaailma "näkee" ajatuksemme. 

 

http://www.luxonia.com/viestit/21-lee-carrol-kryon/7508-2422019-ohjeita-parantajille

Tämä Kryonin teksti kannattaa ehdottomasti lukea kokonaan! "Puhun valotyöntekijöiden ja vanhojen sielujen ryhmälle, joiden kyvyt kohta räjähtävät tällä planeetalla. "Räjähtäminen" merkitsee, että heitä ei ainoastaan huomata, vaan heitä etsitään, koska se toimii, mitä heillä on. Asennemuutosta tapahtuu, koska monet parannustekniikkanne toimivat. Tämä on tulossa, rakkaat ystävät, mutta sitä ei ole täällä, ennen kuin räjähdätte tähän uuteen ja upeaan kykyyn, joka alkaa herätä kaikissa teissä."

 

Michael Love 2.5: "Ensimmäistä kertaa nykyhistoriassa tähtikansat alkavat viimeistellä uuden 5D maapallon muodostamista, energeettistä valoverkkoa. Odotettavissa maailmanlaajuinen viesti maapallon allianssilta tulevina tunteina. Aurinkotuulia, geomagneettisia häiriöitä juuri nyt. Pitäkää erityistä huolta valokehoistanne seuraavina päivinä, sillä tänne saapuu superannos kosmisia säteitä. Maadoittukaa maahan tänään niin paljon kuin mahdollista, että nämä voimakkaat aurinkotuulet voivat virrata kehojenne läpi. Lepo ja lisäunet ovat tarpeen kyetäksemme integroimaan tämän voimakkaan valovirtauksen soluihimme. Valokehot kykenevät prosessoimaan ainoastaan luonnollista valoenergeettistä ruokaa, lisäksi puhdas vesi on tarpeen että vältetään "nopean gammasäteen" aiheuttama kuivuminen."

Nyt se tuuli jäämereltä tulee! Mitähän tapahtuu...: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006090326.html

 

Arvasin että kokemani "kuolema" oli jonkinlainen egon tulkinta henkisestä muutoksesta jota se ei kykene tulkitsemaan kuin "kuolemana", sillä en ole todellakaan itse ajatellut kuolemista vielä. Mutta hassua että Sophiakin oli kokenut kuoleman juuri samaisena päivänä, tekstin hän julkaisi vasta 30.4 facebookissa, kuten julkaisee usein kanavointinsakin viikkoa myöhemmin mitä on ne kirjoittanut. En itse ole kyllä havainnut minkään juurikaan muuttuneen, toisin kuin hän.

Kuten olen todennut, synkronismia on näissä kanavoinneissa ja kokemuksissa ympäri maailmaa mutta kokemukset ovat hieman erilaisia.

 

"Kirjoitettu 27.4.2019. 

Kuolin tänä aamuna juuri ennen heräämistäni. Heräsin unesta jossa kuolin. Sinä hetkenä, kuoleman hetkellä, en heräämisen hetkellä, tiesin kaiken. Tunsin kuolevani, se oli niin todellista kuin olla voi, syvällisen herkkää. Kuolin tänä aamuna todellakin. Tiesin että olin kuolemassa ja siinä ikuisesssa hetkessä tiesin että se en ollut minä joka kuolin. Se joka kuoli oli käsitys omasta itsestäni, joka on ollut elossa koko ajan. Elossa unelmassa, jossa kuolin. Oman itseni käsitys sisälsi kaikki henkilöt jotka tunnen tällähetkellä, jokaisen jota rakastan ja jokaisen jonka olin tällä kuoleman hetkellä jättämässä. Vaikkakaan se ei ollut lainkaan lähtemistä. Se oli juuri siinä olemassa.

Katselin itseäni lähtemässä, tunsin itseni kuolevan ja samanaikaisesti näin totuuden kuolemasta. Kuolema päättää vain käsityksen. Tämä käsitys joka päättyy, on käsitys joka vain minulla on. Minulla. Yksin. Tämä yksinäinen kuolema oli ensimmäinen yllättävä tietoni. Ei se että olin yksin kuollessani, sillä en ollut. Olin jokaisen kanssa joka kuuluu elämääni, tässä elämässä jota juuri nyt elän. Siinä ikuisuuden hetkellä ymmärsin perustavanlaatuisen totuuden. Näin mistä kaikessa oli kyse, eikä tätä ole helppoa selittää. Kaikessa oli kyse minusta. Kuolin yksin koska elin yksin. "Yksin" ei ole täysin täsmällinen määritelmä sillä sana "yksin" herättää mielikuvan vastakohdasta jollekin, kuten kuvailussa "ei toisten seurassa". Kuolin yksin vaikka olinkin yhä toisten seurassa, tämä olisi tarkempi määritelmä. Toiset eivät kuolleet.

Käsitykseni heistä kuin he olisivat salaisesti minua hallinnoivia sätkynukkeja, kuoli. Kuolemaa vastaava hetki on katsella hallinnoivan sätkynuken omaavan säikeitä. Koko elämänsä se kuvittelee nämä säikeet. Heitä ohjailevat kunkin sätkynuken "elämässä" olevat tärkeimmät ihmiset, tapahtumat, sairaudet, tilanteet ja kyvyt.

Sätkynukke kuolee kun säikeet katkaistaan. Kun tämä sätkynukke on nyt kuollut, eikä enää sidoksissa keneenkään tai mihinkään, hän nousee seisomaan. Hän liikkuu vapaasti omillaan. Lähtee. Vaikkakaan ei ole kuollut eikä lähtenyt. Se ainoa osa joka "kuoli" on käsitys itsestään sätkynukkena (millaisena oli elänyt koko elämänsä). Kuolemassa sätkynukke näkee säikeensä sellaisina kuin ne ovat.

Hän ei olekaan todellisuudessa sätkynukke, sillä oli vain käsitys itsestään pelkkänä sätkynukkena. Kuolemassa tämä kävelee pois, se jättää tämän käsityksen taakseen. Sillä hetkellä hänelle paljastuu ettei ollut koskaan kyse kenestäkään toisesta, ei koskaan siitä miten he liikuttivat häntä, työnsivät tai vetivät, inspiroivat tai halveksivat, rakastivat tai vihasivat, tekivät vääryyttä, auttoivat tai estivät hänen kulkuaan. Hän olikin aina kulkenut itsellään. Aina. Täysin yksin. Sätkynukke vain kuvitteli häntä hallinnoivat tahot. Kuolemassa sätkynukke jättää taakseen käsityksen itsestään sätkynukkena. Tämä sätkynukke joka yhä pitää yllä käsitystä itsestään sätkynukkena, on yhä vahva. Kuolemaan saakka sillä ei ole mitään merkitystä millaisen tärkeysasteen sätkynukke antoi hallinnoijilleen. Sillä ei ole mitään merkitystä. Sätkynukke on aina kuitenkin itse kaiken hallitsijana.

Toinen paljastus joka tuli selville, oli todennäköisesti syy miksi heräsin. Tämä oli uni. Uni jossa kuolin. Kuolin todellakin tänä aamuna. Siinä kuoleman hetkellä oli kaikki ja jokainen ja jokainen hetki, ja toisaalta ei aikaa lainkaan. Siinä oli ikuisuus. Kuolema ei ole todellinen. Katselin omaa kuolemaani, tunsin ja todistin kaikken itsessäni jatkuvan sen tapahtuessa. Se oli yksinkertaista, taianomaista, hämmästyttävää, nopeaa ja ikuista. Tämä itseni joka jatkui, katseli käsityksen katoavan, käsityksen omasta itsestäni. Tämä käsitys katosi hetkessä. Tämä on se hetki jota kutsumme "kuolemaksi". Tämä hetki käsitti kaiken. Seurauksena oli välitön ymmärrys elämän tarkoituksesta. Vaikkakin tunsin vain pelkästään kääntäneeni sivun. Ei ollut tuskaa, ei pelkoa, ei kauniita portteja tai valkoista valoa. Se oli tunnistamisen, tietämisen, totuuden hetki. Kaikessa yksinkertaisuudessaan, puhtaudessaan, täyteläisyydessään se oli shokeeraavaa. Se oli ikuinen nanosekunti. Kuolema ei ole lainkaan sellainen mitä puhutaan. Käsitys heräämisestä kuoleman jälkeen on totta. Kuolin viime yönä ja sitten heräsin. Mikään ei ole enää samoin kuin ennen.
Sinä olet joka tavoin, minä. Ette ole peilejä jotka heijastavat minua, olette minä. Kuvittelen vain että te näytätte minulle kuka olen, todellisuudessa näytän itseni. Käytän vain teitä tekemään sen. Kun kuolin yöllä, tiesin sisäisesti että kyse oli itseasiassa ja ainoastaan vain minusta kaiken aikaa. Sitten heräsin tänä aamuna. Siitä unesta jossa kuolin, tähän uneen missä käsitys minusta (Sophiana) kertoo nyt teille tästä tässä blogipostauksessa. Kuolin viime yönä ja tänään tunnen erityisesti ja täydellisesti eläväni. Enemmän kuin koskaan. Älkää pelätkö kuolemaa tai etsikö sitä. Olette niin paljon enemmän kuin ymmärrätte. Olette Yksi, olette ankkuroineet valon, se on tehty."

 

https://www.sophialove.org/my-blog/i-died-this-morning?fbclid=IwAR0Cn648jgkuONBuquqswmtSUP1DhdOucX4SYUTl6aK36OQcapgZcZWKoc0

 

*

 

Pätkä kanavoinnista kun oli se rakkaustunne viimeviikolla...

 

"Kuluneet kaksi vuorokautta on tapahtunut taajuuspäivitystä. Olen tuntenut jatkuvaa autuutta, ja monet palapelinpalat jotka täytyi yhdistää, sopivat nyt palapeliin.
 
Hämmästyttävää, mutta muistin myös jotain, mikä tapahtui yli 40 vuotta sitten ja mitä en ole koskaan ajatellut sen tapahtumisen jälkeen. Tämä toi uusia oivalluksia tietoisuuteeni, koska nyt näen tapahtuneen eri perspektiivistä. Se valaisi tuota menneisyyden tilannetta, jota en ole koskaan ajatellut tapahtumisen jälkeen.
 
Tällaista on olla täysin hereillä ja moniulotteinen. Kyky yhdistää nyt kaikki, mitä on puuttunut, ja nähdä se täysin eri perspektiivistä. Tällaista on yhteys Luojaan, kun voimme ratkaista menneisyytemme tilanteita tarvitsematta tehdä muuta, kuin muistaa, mitä tapahtui ja miksi se tapahtui tuolla tavalla. Voimme parantaa minkä tahansa, kun tiedämme, miksi se tehtiin – syyn sen takana. Tieto on avain voimaantumiseen ja parantumiseen.
 
Tämä autuus jota olen tuntenut, on uskomatonta ja ylimaallista! Sitä on erittäin vaikeaa kuvata, paitsi sanoa, että se on tunne yhteydestä kaikkiin asioihin massiivisesti korkeammalla tietoisuustasolla! Jännittävää! Tämä on suurinta autuutta, mitä olen koskaan tuntenut.
 
Viime yön nukkuminen oli katkonaista, ja myös eriskummalliset unet ovat palanneet. Psyykkisyys on voimakasta … tunnetko sen? Kun se alkaa, tunnemme yhteyden kaikkiin asioihin ja tiedämme kaikkien ja kaiken sisäisen toiminnan. Ei vaadi lainkaan ponnistelua virittyä kehen tahansa tai mihin tahansa tilanteeseen. Tämä kaikki on osa korkeampia taajuuksia, joita tulee nyt …"

 

http://www.luxonia.com/viestit/122-diane-canfield/7503-2342019-massiivinen-taajuuspaeivitys-kaeynnissae-aika-hidastuu

 

*

 

https://www.youtube.com/watch?v=k5COyt5pUpo

 

"Epätavalliset asiat ajatellaan oudoiksi, kunnes käsitämme ne. Hugginsin tarina on täysin yhteneväinen mitä ympäri maailmaa ihmiset ovat kokeneet. Useissa abduktio kokemuksissa ihmiset ovat nähneet useita eri rotuisia ET olentoja yhtäaikaa samassa aluksessa jonne heidät on kuljetettu. Abduktiotapaukset ovat joko sieppauksia, tai ihmisen omalla luvalla tapahtuneita matkoja aluksille, tai pelkkää telepaattista yhteyttä."

Vanha mies maalaa kuvia ET-kohtaamisistaan joita hänellä oli jo lapsena 60-luvulla Georgian maaseudulla asuessaan.(hänellä oli mm ET-tyttöystävä 17-vuotiaana ja hän näki oman hybrid-lapsensa.) Hän on kohdannut ihmisennäköisiä olentoja ja pieniä harmaita grey-olentoja.

Videolla kuvausta myös muista mahdollisista eri roduista: reptiliaaneja, "muinais-alieneita" (joilla hyönteisen kaltaiset isot silmät), nordic:eja, telepaattisia mustapukuisia "men in black" olentoja, lapsenomaisia "roswell"-alieneita, vielä pienempiä "vastasyntyneitä", jotka ovat erittäin älykkäitä olentoja.

Hän kertoo maalaamisen olevan niin vapauttavaa, että kykeni nukkumaan viimein, monien viikkojen jälkeen. Siitä lähtien hän on maalannut jokaisen yksityiskohdan kustakin tapaamisesta, noin sata maalausta. Hän kykeni näin käsittämään, prosessoimaan ja olemaan sovussa sen kanssa, mitä tapahtui.

Kannattaa katsoa video, jos maalaukset herättävät jotain muistoja. Itseni herätti kuva jossa leijuvat hänen kotitilansa yläpuolella (hän asui lapsena Georgian maaseudulla). En tosin muista että mitkään olennot olisivat minua kannatelleet, vaan kykenin yksin leijailemaan kotitalomme yläpuolella öisin, tunnelma oli kuitenkin jotenkin painostava.

Lisää maalauksia googlettamalla.

 

davidhuggins.jpg

David Huggins alien art