Tämä oli niin hyvä että pakko kopsata Luxonian sivuilta.

Olen itse pitänyt pakkosyistä taukoa kanavoinneista, kiireitä kiireitä voivoi. Ehkä kirjoittelen joskus piakkoin jotain kun taas pääsen oikeaan mielenrauhaan.

 

"KUKA NYT ON HULLU?

Kirjoittanut Maria Chambers (soulsoothinsounds.wordpress.com)
28.6.2017
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Niinä 60 outona vuotena jotka olen ollut tällä planeetalla – ja tarkoitan todellakin "outoa" – minusta ei varmaan koskaan ole tuntunut normaalilta. Ja luulen, että tiedät, mitä tarkoitan. Olen "hullunlailla" yrittänyt sopia joukkoon perheessä, koulussa, ystävien parissa, työpaikoissa ja avioliitoissa. Ja kuitenkin olen myös kapinoinut joka tilaisuuden tullen.

Minussa oli osa, joka halusi epätoivoisesti olla hyväksytty "normaalina", ja oli sielu, joka ei välittänyt hittoakaan.

Onneksi olen ollut hyvin luova ihminen ja ilmaissut aina kirjoittamisen, taiteen ja musiikin kautta. Ja koska oloni on saatu tuntumaan hullulta tuon luovuuden vuoksi, olen muita paksunahkaisempi kuin outona olemisessa. Hämmästyttävää kyllä, myös opiskellessani kuvataiteen maisterin oppiarvoa, yksi professoreistani seisoi edessämme ja sanoi toivovansa, että meillä oli varasuunnitelma. Toisin sanoen, olemaan odottamatta, että luovalla elämällä maksaa laskut.

Ja tämä johtuu siitä, että laajasti taiteita ei oteta vakavasti, ainakaan USA:ssa. Useimmat vasemman aivopuoliskon ihmiset pitävät niitä kivana turhanpäiväisyytenä. Ja vaikka asiat ovat ehkä edistyneet, minua hämmästyttää jatkuvasti se, että koulujen budjeteissa tehdään ensimmäisenä aina leikkauksia taideaineista.

Monet eivät näe taiteita muuna kuin koristeina tai viihteenä. Ja tämä johtuu suurelta osin siitä, että useimmat ihmiset eivät hyväksy omaa sieluaan todeksi.

Saman voi sanoa henkisyydestä. Useimmat ihmiset eivät ole oikeasti henkisiä. En edes pidä sanasta "henkinen", koska siinä mielleyhtymä uskontoon. Kutsutaan sitä "tietoisuudeksi". Mutta he assosioivat sielun olevan "tuolla jossain". Ikuinen elämä on melko huuhaata heille. He voivat hyväksyä abstraktin jumalakäsitteen joksikin voimaksi "tuolla jossain" ja myös palvoa Jeesus Kristusta pelastajanaan. Mutta sielu joka on HEISSÄ? Se on hullun määritelmä.

Yksi suurin haaste sielumme päästämisessä intiimimmin elämäämme ja kehoomme, on se näkemys, että vaikutamme toisista hullulta (tai jotkut meistä vielä hullummalta).

Minulta vei vuosia irrottautua pakollisista perhetilaisuuksista ilman syyllisyyttä. Se oli minulle valtava este. Mutta se ei ole mitään verrattuna paljastumiseen naiseksi, jolla on hengen tuli silmissään. Se on helppo nakki verrattuna kulkemiseen sellaisena, joka on rakastunut niin syvästi itseensä, että hänelle ihmisitse on ok ja kaikki sen ns. puutteet. Ja hänelle on ok unohtaa ihmisten nimiä tai olla haluamatta juhlia kenenkään syntymäpäivää. Kenties ei edes omaansa, koska hänen todellinen syntymäpäivänsä oli silloin, kun hän päätti herätä.

Hänelle on ok olla huolehtimatta planeetasta tai kenestäkään sen pinnalla. Se on valinta, joka saa meidät näyttämään melko itsekkäältä ja melko hullulta.

KUKA NYT ON HULLU?

Tässä sitä siis ollaan, ja tehdään muiden mielestä luoja-ties-mitä. He saattavat ajatella, että olemme omalaatuinen, omassa maailmassamme, kieltämisessä, jossain kultissa tai tulemme vain vanhaksi.

Tai olemme yksinkertaisesti vain hullu.

Kuitenkaan heidän oma elämänsä ei toimi kovin hyvin, ja he näkevät silmissämme jotain, mitä he eivät ole nähneet aiemmin. Joistain selvistä ongelmista huolimatta, he näkevät rauhantunteen. Tasapainon. He eivät pysty sovittamaan yhteen kahta asiaa … miten sellainen jolla on todellisia ihmisongelmia ja -haasteita, näyttää olevan noin rauhassa? Lääkitsemättä itseään??

Ja se johtuu siitä, että lähestymme normaalina itsenämme – sieluitsenämme – olemista.

Ja he ovat kauempana kuin koskaan normaalista itsestään, joten heistä alkaa tuntua hullulta. Kuten pitäisikin. Tuolla esitetään järkyttävää täyteohjelmaa. Ihmiset juoksevat ympäriinsä tehden luoja-ties-mitä saadakseen vähän turvaa ja uhraten lahjomattomuutensa ja ilonsa päivittäin palkkapussin vuoksi.

He kestävät elämää, mutta eivät todella elä sitä. Uskovat, että kaikki muut tulevat ensin, että he eivät ole arvokas. Uskovat, että he ovat vain yksi olento, ja heidän täytyy yksin, yhtenä ihmisenä pitää kaikki kasassa. He syntyvät, käyvät koulua, menevät naimisiin, saavat uran, ansaitsevat rahaa, jäävät eläkkeelle 60–70 -vuotiaana ja pian sen jälkeen kuolevat. Loppu.

Mutta ainakin heitä on raskaasti lääkitty. Mikä lääke/huume toimiikin heillä … myös "työtä, työtä, työtä" -huume. Tai hukkaavat itsensä seksiin tai todella huonoon suhteeseen. Tai myriadeihin mielen turruttaviin lääkkeisiin, jotka auttavat heitä jatkamaan värittömän elämän kestämistä.

Ja tietysti yhteiskunta tukee heidän valintojaan, koska se kaikki sopii normaaliksi hyväksyttyyn kategoriaan.

Ystävät, se ei ole hullua, vaan psykoottista.

Mutta tiedämme kaikki tässä kohtaa, ettei maailma ole lähellekään valmis tunnustamaan sieluaan samassa laajuudessa kuin me. Ja sekin on ok. Mutta on riittävästi niitä, jotka ovat valmiita, ja lisää tulee. Niinpä mitä enemmän alamme sanoa itsevarmasti, että olemme tasapainossa ja paljon enemmän kuin se ihminen, jonka näemme katsovan peilistä, sitä helpommaksi tulee niille, jotka seuraavat."

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

 

*

 

Olisko se sittenkin näin? "Ihmiset ovat niin vieraantuneita omasta sielustaan että kun tapaavat sielunsa, he kuvittelevat että se on peräisin jostakin toisesta tähtijärjestelmästä."

nalien.jpg